Suolan suositeltu vuorokausiannos ylittyy hyvin helposti. Hyviä keinoja suolan vähentämiseen on onneksi olemassa.
TOTTA : Pieni määrä suolaa on ihmiselle välttämätön.
Pitää paikkansa, että ihmisen elimistö tarvitsee hieman natriumkloridia eli suolaa esimerkiksi nestetasapainon ylläpitämiseen. Aikoinaan korkeaa verenpainetta hoidettiin täysin suolattoman dieetin avulla, koska tehokkaita verenpainelääkkeitä ei vielä ollut kehitetty. Tällöin havaittiin, että pieni määrä suolaa on tarpeen.
Ihmisen tarvitsema suola-annos on kuitenkin erittäin niukka: aikuisilla vain reilu gramma päivässä. Tämä määrä täyttyy jo yhdestä leikkeleellä ja juustolla päällystetystä leipäsiivusta.
TOTTA: Lähes jokainen suomalainen saa ruuasta liikaa suolaa.
Suositeltu vuorokauden enimmäisannos on paljon suurempi kuin ihmisen tarvitsema suolamäärä. Suositusten mukaan aikuisten tulisi saada suolaa korkeintaan viisi ja lasten enintään kolme grammaa päivässä. Silti suomalaiset miehet kuluttavat suolaa keskimäärin 10 grammaa ja naiset 7,5 grammaa päivässä.
TARUA: Jos ruokavalio on muutoin kunnossa, suolankäyttöön ei tarvitse kiinnittää huomiota.
Kovan rasvan rajoittaminen sekä kasvisten ja kokojyvätuotteiden suosiminen kuuluvat olennaisesti terveelliseen ruokavalioon. Yhtä tärkeää on kuitenkin tarkkailla omaa suolansaantia. Erityisesti kaikkien korkeaan verenpaineeseen taipuvaisten kannattaa kiinnittää huomiota ravinnon suolamääriin.
TARUA: Suolan vaaroja on liioiteltu.
Viime vuosina julkisuudessa on näkynyt väitteitä, ettei suola olisikaan erityisen haitallista. Osa kirjoituksista on jopa saatu näyttämään vakavasti otettavilta tutkimuksilta.
Todellisuudessa tiedeyhteisössä vallitsee edelleen hyvin laaja yksimielisyys siitä, että liika suolansaanti on terveydelle haitaksi. Osittain uusissa kohuväitteissä lienee kyse laajemmasta trendistä kyseenalaistaa kaikki viralliset ravitsemussuositukset. Toisaalta taustalla voi olla taloudellisia intressejä: runsas suolankäyttö palvelee sekä elintarvike- että juomateollisuutta.
OSITTAIN TOTTA: Liika suola rasittaa ennen kaikkea aivojen terveyttä.
Liiallisen suolankäytön ehdottomasti vakavin seuraus on verenpaineen nouseminen, ja korkea verenpaine puolestaan on aivoverenkiertohäiriöiden merkittävin riskitekijä. Aivojen lisäksi liika suola rasittaa esimerkiksi sydäntä ja munuaisia.
OSITTAIN TOTTA: Korkean verenpaineen saaminen kuriin vaatii aina huomion kiinnittämistä suolaan.
Vaikka nykyään on tarjolla tehokkaita verenpainelääkkeitä, jokaisen korkeasta verenpaineesta kärsivän kannattaa ehdottomasti vähentää suolansaantiaan. Lisäksi suola heikentää tiettyjen verenpainelääkkeiden tehoa.
OSITTAIN TOTTA: Omaa suolan kulutusta on vaikea tarkkailla ja rajoittaa.
Päivittäisten suolamäärien seuraaminen on sitä helpompaa, mitä enemmän kokkaa itse. Einesten ja ravintola-annosten suolaisuuden arvioiminen on hankalampaa. Hyvä keino on ravintolassa pyytää, että omaan annokseen laitetaan tavallista vähemmän suolaa.
Suurtalouskeittiöt sen sijaan noudattavat tarkkoja valmistusohjeita, joten niiden tarjoama ruoka ei yleensä ole erityisen suolaista.
TARUA: Vähäsuolainen ruoka on mautonta.
Ihmisen makuaisti turtuu suolaisuuteen. Kuitenkin samalla tavoin itsensä voi opettaa pois runsaasta suolasta. Yrttien ja muiden mausteiden luova käyttö vähentää tarvetta lisätä ruokaan ylen määrin suolaa.
TARUA: Suosituksiin pääsemiseksi riittää, kun vain vältän ylimääräisen pöytäsuolan ripottelua.
Vuorokauden suositeltu annos ylittyy helposti jo niin sanotusta piilosuolasta: leivän, lihatuotteiden, juustojen, einesten ja erilaisten naposteltavien sisältämästä suolasta.
Turhasta pöytä- tai sormisuolasta luopumisen lisäksi kannattaa siis kiinnittää huomiota eri elintarvikkeiden suolapitoisuuksiin.
TARUA: Trendikkäät puhdistamattomat suolat ovat terveellisempiä kuin tavallinen ruokasuola.
Erilaiset vuori-, ruusu- ynnä muut erikoissuolat sisältävät täysin samaa natriumkloridia kuin tuttu ruokasuola. Vaikutus esimerkiksi verenpaineeseen on siis aivan yhtä haitallinen kuin perussuolassa. Puhdistamattoman suolan väri tulee lähinnä erilaisista kuona-aineista.
TARUA: Pansuola oli ohimenevä villitys.
Pansuolan käyttäminen ruuanlaitossa on yksi hyvä keino päästä suositeltuun suolamäärään. Pansuola sisältää natriumkloridia noin puolet vähemmän kuin tavallinen ruoka- tai merisuola.
Kalium vähentää suolan terveyshaittoja. Tämän vuoksi mineraalisuola, jossa osa natriumista on korvattu kaliumilla, auttaa laskemaan verenpainetta ja siten myös ehkäisemään etenkin sydän- ja verisuonitauteja ja niistä johtuvia kuolemia.
Kaliumia on paljon muun muassa kasviksissa, hedelmissä ja pähkinöissä.
OSITTAIN TOTTA: Elintarviketeollisuus ei ole ottanut suolan vähentämistä riittävästi asiakseen.
Esimerkiksi Sydänmerkki-tuotteiden lisääntyminen kertoo, että osa elintarvikevalmistajista pyrkii aktiivisesti kehittämään entistä vähäsuolaisempia tuotteita. Monissa tuoteryhmissä on jo tarjolla vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja.
Sen sijaan viime vuosien tohina lisäaineista on vienyt huomiota hieman väärään suuntaan. Kuluttajia miellyttääkseen teollisuus pyrkii vähentämään vaikkapa täysin turvallisiksi havaittujen säilöntäaineiden tai aromivahventeiden käyttöä ja saattaa vastaavasti lisätä suolamääriä.
Todellisuudessa suola on ruuan ehdottomasti haitallisin lisäaine.
Asiantuntijana on toiminut professori Timo Strandberg, Helsingin ja Oulun yliopistot sekä Hyks.
Teksti: Mari Vehmanen
Kuva: Shutterstock
