Hyvä mielenterveys tukee aivoterveyttä

Valon vähyys väsyttää – näin taltutat kaamosoireet

Makeannälkää, alavireisyyttä ja virkistämätöntä unta. Kaamosoireita voi onneksi helpottaa kotikonstein. Mutta mitä aivoissamme oikein tapahtuu, kun valon määrä ulkona vähenee?

Säästä aivosolujasi, laske kierroksia

Työnhakuilmoituksissa hakijalta edellytetään joskus stressinsietokykyä. Vaateessa ei ole mitään vikaa, jos stressiä ei tarvitse töissä kestää jatkuvasti, vaan se on ajoittaista.

Stressi ja aivojen hyvinvointi

Haitallinen, jatkuva stressi aiheuttaa monenlaisia oireita ja voi pitkittyessään olla terveydelle vaarallista.

Pitkää ikää ja terveyttä kulttuurista

Eläkeläiskuorot, urheiluseurojen talkoot, vapaaehtoistyö ja pappojen peli-illat. Nämä ja tuhannet muut yhdessä tekemisen muodot voi laskea kulttuuriharrastuksiksi. Tutkimukset osoittavat, että kulttuuri tuottaa terveyttä ja pidentää ikää.

Aivojen kehitys sikiöajasta murrosikään

Aivojen muovautuminen ei lopu koskaan – ja vielä vanhanakin ihminen oppii uutta. Suurimmat harppaukset aivojen kehityksessä tapahtuvat kuitenkin kohdussa sekä vauva-, leikki-, koulu- ja murrosiässä.

Aivoterveys rakentuu yhdessä

Parasta aivoterveyden edistämistä on ottaa elämä sopivan rennosti. Kansallinen aivoterveysohjelma nostaakin esiin muun muassa levon ja ilon merkitystä.

Pitkittyneet hermosto-oireet joskus hankalia: Korona heikentää tutkitusti aivoterveyttä

Pitkittynyt korona vaikuttaa myös kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin ja keskittymiseen. Koronan aivo-oireet menevät yleensä ajan saatossa ohi, mutta jälkiäkin voi jäädä, kertoo neurologian professori Risto O. Roine.

Vagushermot – isossa roolissa stressinhallinnassa

Kun vauhti kiihtyy, vagushermot painavat jarrua. Mielenhallinnassa ja stressinsiedossa onkin pitkälti kyse tahdosta riippumattoman hermoston kahden eri puoliskon välisestä tasapainoilusta. Voit itsekin rauhoittaa hermojasi esimerkiksi hengitysharjoituksin.

Järjen ehdoilla vai tunteiden vietävissä?

Ilman tunteita emme kykenisi pelkäämään, rakastamaan tai suuttumaan. Mutta miten tunteet ohjaavat arkeamme ja valintojamme, ja olemmeko täysin tunteidemme vietävissä? Entä mikä rooli on älyllä ja järjenkäytöllä?

Mielekkäät harrastukset hoitavat aivoterveyttä

Stressi lievittyy, muisti vetreytyy ja vireystila paranee – harrastaminen on monipuolista ravintoa aivoillemme. Mutta millaiset harrastukset ovat erityisen kyvykkäitä kohentamaan aivoterveyttämme? Professori, aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta vastaa.

Aivot ja keho hälytystilassa – pitkittyneen stressin terveyshaitat

Jatkuva stressi horjuttaa muistia ja keskittymiskykyä, heikentää unenlaatua ja pitää yllä levotonta ja ärtynyttä mielialaa. Onneksi stressiä on mahdollista lievittää – mutta miten? Psykologian tohtori, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta vastaa.

Itsekontrolli – mitä se on?

Elämämme on täynnä tilanteita, jossa mielenkiintomme kohteet vetävät meitä eri suuntiin. Silloin kysytään itsekontrollia. Mutta voiko itsekontrollia opetella?

Irti murehtimisen noidankehästä

Pelot, huolet ja murheet voivat kroonistuessaan horjuttaa mielialaa, syödä yöunet ja suistaa masennukseen. Turhasta vatvomisesta on onneksi mahdollista päästä eroon. Psykoterapeutti kertoo, miten.

Hyvää aivoterveyttä arkeen

Keho ja mieli

Uuden oppiminen on parasta muistitreeniä

Paras tapa huoltaa ja suojata muistia on haastaa sitä ja oppia uutta. Anna oman kiinnostuksesi ohjata, mihin muistiasi käytät.

Irti ikävistä ajatuskehistä – luonto auttaa

Luonnossa oleilun on havaittu vähentävän kielteisiä ajatuksia ja tunteita, ja vastaavasti lisäävän myönteisiä. Jos aivosi jumittavat ikäviin ajatuskehiin, saatat saada ne uusille urille luonnossa.

Luonnon lumous vapauttaa aivot

Yrityksetön keskittymisen tila – ei järin tuttu arjen pyörityksessä, vai mitä? Mutta kun altistat aivosi luonnolle, saattaa hämmästyä. Ehkä jopa lumoudut.

Viisi kysymystä saunasta ja aivoterveydestä

Saunan lämmössä verenpaine kääntyy laskuun ja kehon omat hyvän olon hormonit saavat vallan. Saunomisen aivoterveyseduista kertoo professori ja Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka.

Musiikki antaa aivoille siivet

Ylilääkäri Seppo Soinila kertoo miten musiikki vaikuttaa aivojemme hyvinvointiin, parantaa terveyttä, mielialaa ja hoksottimia - ja jopa kuntouttaa.

Metsä rauhoittaa stressaantuneet aivot

Suomalainen on tottunut hakkaamaan päätään Karjalan mäntyyn. Kohti metsää ovat huutaneet myös Jukolan veljekset Impivaarassa. Metsä on tuttu paikka ja nyt tiedetään, että se myös parantaa.

Hyvää arkea aivoille

Aivoterveyttä voi jokainen edistää itse. Ratkaisevaa on arki, jossa omilla valinnoilla vaikutetaan aivojen hyvinvointiin.

Stressaako? Höllää vähän.

Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen aseet stressin torjuntaan.

Hyvä mieli luo aivoterveyttä

Aivot tarvitsevat aktiviteettejä, mutta välillä tarvitaan lepoa. Aivoja pitää myös suojella ylikuormittumiselta ja stressiltä. Mielen hyvinvointi on helpompaa, kun asiat ottaa vähän rennommin ja myönteisellä tavalla.