Siirry sisältöön

Mitä tarkoitetaan lihasjänteyden muutoksilla?

26.11.2021
Mitä tarkoitetaan lihasjänteyden muutoksilla?

Mitä tarkoittaa, kun aivoinfarktin sairastaneella on lihasjänteyden muutoksia ja spastisuutta?

Lihasjänteyden muutokset ovat yleisiä jälkioireita vaurioituneella kehonpuolella aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Lihasjänteyttä kutsutaan myös tonukseksi. Kaikilla ihmisillä on omanlainen lihasjänteys, joka voi muuttua AVH:n jälkeen joko liialliseksi tai liian vähäiseksi lihasjänteydeksi. Alentunutta lihasjänteyttä kutsutaan hypotoniaksi. Tällöin esimerkiksi yläraaja jää roikkumaan kehon vierelle eikä lihaksissa tapahdu tahdonalaista supistumista. Hypotonista yläraajaa tuetaan erilaisilla tuilla, jotta vältytään lisävaurioilta.

Kun lihasjänteys taas lisääntyy sairastumisen jälkeen normaalia enemmän, puhutaan kohonneesta tonuksesta eli hypertonuksesta. Spastisuutta taas on se, kun lihakset supistuvat tahattomasti, jolloin liikkeiden ja koko raajan hallinta on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi lämpötilan muutokset, kosketus tai asennon vaihtelut saattavat nostaa tonusta. Kohonnut tonus ylläpitää lihaksen jännitystilaa ja lihas on lyhentyneessä tilassa. Lihasmassa pienenee vähäisen käytön takia ja voi lopulta johtaa kontraktuuraan eli lihasten lyhenemään.

Kohonneen tonuksen lievittymiseksi voidaan käyttää fysioterapeuttisia keinoja. Niitä ovat liikehoito, venyttelyt, tukilastat ja ortoosit sekä terapeuttinen harjoittelu. Jos raajan lihasjänteys on hyvin voimakkaasti kohonnut eikä siihen voida fysioterapeuttisin keinoin vaikuttaa, on hoitoon myös lääkkeellisiä vaihtoehtoja, esimerkiksi botuliinipistokset tietyin väliajoin tai suun kautta otettavat lääkkeet.

Lihasjänteyden muutoksen vaikuttavat toimintakykyyn ja arjen askareista suoriutumiseen jokaisella sairastuneella eri tavoin. Usein kuitenkin yläraajaa pystytään käyttämään vähintään niin sanottuna apukätenä, joka avustaa paremmin toimivaa kättä kaksikätisissä toiminnoissa.

Alaraajan lihasjänteyden muutokset vaikuttavat kävelyyn ja alaraajan päälle varaamiseen. Kuntoutuminen on aina tässäkin yksilöllistä. Toiset kuntoutuvat käveleviksi joko apuvälineen kanssa tai ilman. Joillakin alaraaja toimii enemmän tukena muun muassa siirtymistilanteissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntoutuminen vie aikaa, ja uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii kärsivällisyyttä.

Fysioterapeutti, jalkojenhoitaja (AT) Eeva Lehterä

Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 1/2021.

Kuva: Mostphotos

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta

  • Tasapainoa kannattaa harjoittaa

    3.3.2023

    Sairastin aivoinfarktin noin vuosi sitten ja olen toipunut siitä melko hyvin. Minulla on kuitenkin edelleen tasapainovaikeuksia. Onko se yleistä aivoinfarktin jälkeen ja voinko parantaa tasapainoa jotenkin?

  • Keskustelua voi tukea monin eri tavoin

    30.9.2022

    68-vuotias äitini sairastui kuukausi sitten aivoinfarktiin ja sai vaikean afasian. Puhe hävisi lähes kokonaan. Hän odottaa puheterapian alkamista. Kuinka voisin tukea häntä?

  • Mitä hyötyä on mindfulness-harjoittelusta?

    7.3.2022

    Voiko mindfulness-harjoittelusta olla hyötyä aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ja miten sitä voisi harjoitella?

  • Mitä tarkoittaa dysartria?

    7.3.2022

    Miten dysartria eroaa afasiasta?

  • Mitä tarkoitetaan lihasjänteyden muutoksilla?

    26.11.2021

    Mitä tarkoittaa, kun aivoinfarktin sairastaneella on lihasjänteyden muutoksia ja spastisuutta?

  • Pysäköintitunnus liikuntaesteisen henkilön kuljettamiseen

    26.11.2021

    Sairastin aivoinfarktin puoli vuotta sitten, ja lääkärit olivat sitä mieltä, että joudun luopumaan ajokortistani. Voinko saada invapysäköintiluvan, vaikka en itse enää AVH:n jälkeen ajakaan autoa. Käytän ulkona rollaattoria ja vaimollani on ajokortti. Hän yleensä kuljettaa minua tarvitessani meidän autollamme. Joskus saan myös lapsilta apua kuljettamiseen. Liikkuminen ja esimerkiksi kaupassa asioiminen olisi helpompaa, jos voisi pysäköidä invapaikalle.

  • Musiikista ja laulamisesta apua afasiaan

    26.11.2021

    Musiikin vaikutuksista aivoihin on nyt puhuttu paljon. Puolisollani on afasia. Voiko musiikista olla apua myös puheeseen?

  • Afasia vaikuttaa mielialaan

    26.11.2021

    Sisareni sai yllättäen afasian. Hän ottaa tilanteen raskaasti, kun ei saa itseään aina ymmärretyksi. Tilanne on myös itselleni raskas, olemme aina jutelleet paljon. Miten voisin auttaa häntä ja samalla itseäni jaksamaan?

  • Miten kerron avuntarpeestani, kun haen Kelan vammaistukea?

    26.11.2021

    Minulla on vuosi sitten saadun aivoverenkiertohäiriön seurauksena vaikeuksia ihan jokapäiväisissä kotiaskareissa ja kaikessa vähänkin fyysisessä tekemisessä. Olen nyt palannut työelämään, mutta arjen haasteet ovat edelleen suuria. Saan kyllä päivittäin apua puolisoltani, ja töitä teen etätyönä kotona. Olen nyt hakemassa vammaistukea Kelasta. Miten osaisin kertoa avuntarpeestani hakemuksessa?

  • Mikä helpottaisi keskustelua?

    26.11.2021

    Miten saisin paremmin selvää, mitä puolisoni yrittää sanoa? Puhuminen on hidasta ja sanoja on käytössä vain vähän. Hänellä on afasia.