Uni on yksilön aivojen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan aivopääoman peruspilari

Kirjoittanut Kaisa Hartikainen

Uni on yksilön aivojen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan aivopääoman peruspilari

Uni on aktiivinen tila, johon liittyy useita aivojen ja mielen huoltotoimintoja. Määrältään ja laadultaan riittävä uni turvaa hyvän päiväaikaisen vireystilan, tiedonkäsittelyn ja tunnesäätelyn. Riittämätön uni voi puolestaan altistaa sekä tapaturmille että aivosairauksille. Alentunut vireystila yhdistyneenä heikompaan tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen altistaa vaaratilanteille erityisesti liikenteessä. Toisaalta laadultaan tai määrältään heikko uni voi altistaa aivosairauksille, kun unenaikaiset huoltotoiminnot jäävät puutteellisiksi. Edelleen univajeeseen liittyvät aivojen toiminnanohjaustoimintojen haasteet eivät anna hyviä edellytyksiä terveysvalinnoille ja -teoille, kun itsesäätely on heikompaa. Tällöin kyky tehdä onnistuneita elintapamuutoksia sekä hillitä epäterveellisiä valintoja ja tekoja on myös heikentynyt.

Unella on aivojen puhdistumisen ja palautumisen lisäksi keskeisiä rooleja aivojen tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen näkökulmasta. Unen aikana muistijäljet vahvistuvat. Myös päivän töissä kuormittuneet toiminnanohjaustoiminnot palautuvat unen aikana. Riittävä uni tukee hyvää tunnesäätelyä, kun taas univaje heikentää tunteiden ja mielialan säätelyä. Jopa yhden yön unettomuus lisää ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Univaje heikentää myös tiedonkäsittelytoimintoja, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta.

Unen laatu on tärkeämmässä roolissa kuin pituus, sillä rikkonainen uni heikentää tiedonkäsittelyä enemmän kuin lyhyt mutta laadukas uni. Unen tarve vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti. Aivoterveyden näkökulmasta keskimäärin 7–8 tunnin uni kytkeytyy väestötasolla voimakkaimmin aivoterveyteen. Väestötasolla tätä pidempi uni voi liittyä joko heikkoon unen laatuun tai sairauksiin ja tiloihin, joihin liittyy lisääntynyttä unen tarvetta.

Laadukas, yhtenäinen ja määrältään riittävä uni suojaa aivojen biologisia ja psykologisia prosesseja, kuten aivojen rakennetta, kemiallista ympäristöä sekä tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoja. Yksilön vastuulla on edistää unta unihygienian keinoin. Näitä keinoja ovat päiväaikaisesta palautumisesta huolehtiminen, rauhoittavat iltarutiinit, säännöllinen unirytmi, liiallisten ja myöhään nautittujen kofeiinipitoisten juomien välttäminen sekä älylaitteiden vieminen pois makuuhuoneesta. Jos hyvästä unihygieniasta huolimatta edelleen kärsii sellaisista unen ongelmista, jotka eivät rajaudu lyhytkestoiseen kuormittavaan elämäntilanteeseen, on syytä selvittää, voisiko taustalla olla jokin unihäiriö, esimerkiksi uniapnea. Unihäiriön hyvä hoito on keskeisessä roolissa aivoterveyden ja tiedonkäsittelytoimintojen suojaamisessa. Unihäiriön tehokas hoito tukee edelleen myös voimavaroja ja toiminnanohjausta, mikä puolestaan luo paremmat mahdollisuudet painonhallinnalle ja laajemminkin eri terveysvalinnoille.

Vastuu hyvästä unesta ei kuitenkaan rajaudu yksilöihin. Unelle ja palautumiselle otollisten ympäristöjen ja toimintakulttuurin edistäminen on yhteisöjen vastuulla.

Hyvä uni rakentaa koko yhteiskunnan tärkeintä pääomaa, aivoterveyttä ja aivojen hyvinvointia. Tämän pääoman rakentaminen edellyttää aivan uudenlaista unen arvotusta ja laajempaa näkemystä unesta yhteiskunnallisena voimavarana.

Artikkeli: Kaisa Hartikainen, Kuva: Toni Neffling

Lue seuraavaksi

Nuorten uni – hyvän elämän ja oppimisen perusta

Julkaistu

  • Blogi

Käytännön toimenpiteitä toteuttamaan tarvitaan laaja joukko eri alojen organisaatioita ja asiantuntijoita.