Vuorovaikutuksen avaimet
Vuorovaikutuksen avaimet on STEAn rahoittama kolmivuotinen hanke. Ryhmämuotoisella toiminnalla tuetaan perheiden vuorovaikutusta silloin, kun lapsen puheen- ja kielenkehitys viivästyy. Toimintaa toteutetaan eri muodoissa: vanhempainryhmät, lastenryhmät sekä maahanmuuttajataustaisille suunnatut vanhempainryhmät.
Tällä hetkellä hanke on pilotointivaiheessa. Pilotoinnin jälkeen lapsiperheet pääsevät mukaan ryhmiin neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen ohjaamina.
Vanhempainryhmät
Ryhmän tavoitteet
Vuorovaikutuksen avaimet- vanhempainryhmällä on kahdenlaisia, toisiaan tukevia, tavoitteita.
Ryhmän tiedollisena tavoitteena on se, että vanhemmat ymmärtäisivät vuorovaikutuksen merkityksen lapsen puheen- ja kielenkehityksessä. Ryhmästä saa tietoa vuorovaikutuksen merkityksestä, puheen- ja kielenkehityksestä sekä niiden erityispiirteistä. Ryhmä tarjoaa myös tietoa AAC-keinoista sekä vinkkejä arkeen.
Ryhmällä on myös emotionaalisen tuen ja mentalisaatiokyvyn tukemisen tavoite. Tähän sisältyy kuulluksi tulemisen ja vertaistuen saamisen tavoitteet sekä ilmapiiri, jossa lapsen maailmaan eläytyvä pohdiskelu tulee mahdolliseksi. Lasta, jonka puheen- ja kielenkehitys viivästyy, voi olla vaikea ymmärtää. Ryhmässä on tilaisuus pysähtyä pohtimaan omaa lasta yhdessä muiden vanhempien ja ohjaajien kanssa käyttäen pohdinnan apuna tietoa, joka helpottaa katsomaan lapsen ilmikäyttäytymisen taakse.
Ryhmän toteutus
Vanhempainryhmään osallistuu kuusi perhettä kerrallaan ja jokainen ryhmä on sisältää kuusi 1,5 tunnin tapaamiskertaa. Tähän asti toteutetuissa ryhmissä vanhempienryhmien ajaksi on järjestetty lastenhoito AAC-tuen tarve huomioiden.
Jokainen vanhempainryhmän tapaamiskerta sisältää jonkin teeman. Aiheiden käsittelyn tukena katsotaan lyhyitä videoklippejä vuorovaikutuksesta. Lisäksi ryhmään on sisällytetty myös välitehtäviä perheille.
Tapaamisten teemoja ja sisältöjä
- Kontakti, vuorovaikutus ja puheen- ja kielen kehitys
- Puheen ja kielenkehitys, erityispiirteet ja liitännäishäiriöt
- AAC: kuvat, tukiviittomat, piirtäminen, puhelaitteet ja soveltuvat harjoitukset
- Arjen tilanteet-tehtävä
- Perheiden jaksaminen, vireystila ja rentoutusharjoitukset
- Vuorovaikutus- ja kommunikointitilanteisiin liittyvien videoiden käsittelyä
Ryhmässä on tärkeää antaa tilaa vanhempien kokemuksille. Keskeinen työväline ryhmätoiminnassa on ollut Arjen tilanteet -lomake, jonka avulla ryhmässä on käsitelty yhteisesti arkielämän vuorovaikutustilanteita. Ohjaajien tukemana tarkastellaan tilanteita sekä vanhemman ja lapsen kokemusta niistä.
Hankkeessa kehitettyä ryhmämuotoista toimintamallia jalkautetaan vuoden 2023 aikana lasten- ja vanhempainryhmän ohjaajakoulutusten kautta.
Lapsiperheet voivat ohjautua vanhempainryhmiin neuvoloiden tai varhaiskasvatuksen kautta tai perheet voivat ilmoittautua vanhempainryhmiin suoraan hanketyöntekijälle. Ryhmä kokoontuu kuuden viikon ajan ja ryhmään mahtuu enintään kuusi perhettä. Ryhmät ovat maksuttomia.
Lasten vuorovaikutustaitojen ryhmät
Video lastenryhmien tarkoituksesta ja vaikuttavuustutkimuksista (yliopistolehtori, puheterapeutti Pia Lindevall)
RILIV - Ryhmämuotoisen intervention vaikutus riskilasten sosiaaliseen ja kielelliseen kehitykseen sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kompetenssin karttumiseen. Tutkimushankkeen kuvaus. (Päivitetty 12.12. 2022)
Lapsi tarvitsee ryhmän kanssa jaettuja arjen tilanteita oppiakseen. Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -hankkeen interventio koostuu ryhmämuotoisesta toiminnasta, jossa kaiken toiminnan tukena käytetään puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Tästä käytetään myös kirjainyhdistelmää AAC, joka tulee englanninkielisestä sanoista Alternative and Augmentative Communication. Puhetta tukevista ja korvaavista keinoista voidaan käyttää myös käsitettä esteetön viestintä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa viittomat, kuvat, piirtäminen ja esineet.
Ryhmiin valikoituvat sellaiset lapset, joiden kommunikointi ja/tai vuorovaikutus herättää huolta. Tällaisia huolenaiheita voivat olla vuorovaikutuksen, kielellisen ilmaisun ja/tai ymmärtämisen, käyttäytymisen säätelyyn sekä tarkkaavuuteen liittyvät haasteet. Lapsille kohdennetaan kahdentoista kerran ryhmäinterventio pienissä ryhmissä. Ryhmien toiminta koostuu lasten ikä- ja taitotasojen mukaisista leikeistä, peleistä ja harjoitteista. Kaikessa toiminnassa käytetään aktiivisesti puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Ryhmien ohjaajina ovat varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja logopedian opiskelija Aivoliitosta ja ryhmän tapaamisiin osallistuu myös varhaiskasvatuksen omaa henkilökuntaa.
Ryhmäinterventioon liittyy olennaisesti Turun yliopiston logopedian oppiaineen tutkimushanke RILIV. Tutkimushankkeen johtajana toimii logopedian yliopistonlehtori Raymond Bertram ja tutkimusryhmään kuuluvat hänen lisäkseen Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Pihlaja sekä logopedian yliopisto-opettaja, puheterapeutti Pia Lindevall. Logopedian opiskelijat ovat myös tärkeä osa tutkimusryhmää, he keräävät tutkimusaineiston ja tekevät siitä opinnäytetöitä.
Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia puhetta tukevia keinoja hyödyntävän pienryhmätoiminnan vaikutusta lasten kielellisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Vaikutusta arvioidaan tekemällä ryhmään osallistuville lapsille laajat testimuotoiset arvioinnit sekä keräämällä kyselylomakkeilla vanhemmilta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalta tietoa lasten kielellisistä taidoista, kommunikoinnista sekä sosioemotionaalisista taidoista.
Tutkimuksessa on jo tuotettu ja myös jatkossa tuotetaan logopedian opiskelijoiden pro gradutöitä sekä artikkeleita. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että interventiolla on vaikutusta ainakin monimutkaisemman puheen ymmärtämiseen (Pakarinen, 2022) sekä epäsopivan puheen vähenemiseen (Lieskivi, tulossa). Koska interventiossa käytetään varhaiskasvatuksessa käytettyjä menetelmiä (pienryhmätoiminta, lapsille tutut leikit ja toiminnat), voidaan olettaa, että juuri runsaalla puhetta tukevien keinojen käytöllä on merkittävä osuus lasten kehityksen tukemisessa. Jatkossa tutkitaan vielä ainakin sanaston ja käsitteistön, sosioemotionaalisten taitojen sekä henkilökohtaisen kerronnan kehitystä. Ongelmana on vielä melko pieni otoskoko, joten ns. tilastollinen voima on aika matala. Tarvitaan lisää koehenkilöitä, jotta interventio-ohjelman vaikuttavuutta päästäisiin laajemmin ja luotettavammin arvioimaan.
Tutkimushankkeen toisena tavoitteena on tutkia AAC:n käyttöä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa sekä saadun koulutuksen vaikutusta siihen. Hankkeessa on jo tehty valtakunnallinen kyselytutkimus varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. Kyselyllä tutkittiin tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatushenkilöstön AAC-käyttöön (mm. koulutus, työkokemus) sekä kartoitettiin henkilöstön koulutustarpeita. Tulokset osoittivat, että AAC:n tuntemus ja käyttö vaihtelevat suuresti (Ojanen, 2021). Tulokset vahvistavat olettamusta, että koulutuksella ja erityisesti kokemuksella on vaikutusta AAC.n käyttöön. Sen lisäksi varhaiskasvatushenkilökunta koki tarvitsevansa enemmän koulutusta AAC:stä. Seuraavaksi tutkitaan kyselytutkimuksella, onko yhden päivän koulutuksella vaikutusta AAC:n käyttöön. Tämä tieto on tärkeää muun muassa tulevien varhaiskasvatuksen työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä sekä tarjoamisessa.
Tutkimushankkeen tavoitteena on jatkossa myös kehittää varhaiskasvatukseen toimintamalleja, joilla voidaan tukea lasten kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Toimintamallien kehittäminen on olennaista ja tärkeää etenkin nyt kun varhaiskasvatuslain muutoksen myötä myös varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön 1.8.2022 alkaen kolmiportaisen tuen malli.
Lue artikkelista, kuinka viikoittain tunnin ajan käytetyt puhetta tukevat keinot hyödyttivät tutkimuksen mukaan lapsia.
Yhteystiedot:
Tutkimusjohtaja, logopedian yliopistonlehtori, dosentti Raymond Bertram
Enable JavaScript to view protected content.
Erityispedagogiikan yliopistonlehtori, dosentti Päivi Pihlaja
Enable JavaScript to view protected content.
Puheterapeutti, logopedian yliopisto-opettaja Pia Lindevall
Enable JavaScript to view protected content.
