Kansallinen aivoterveysohjelma: Yhteenkuuluvuudella on suoria vaikutuksia aivoihin

Kansallista aivoterveysohjelmaa valmisteleva monitieteellinen asiantuntijaryhmä korostaa, että yhteiskunnassamme pitäisi olla mahdollisuus kokea enemmän yhteisöllisyyttä. Kanssalaisuus on tulevaisuudessa tärkeä osa inhimillisesti kestävää ja aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa.

– Kanssalainen yhdistää termit kansalainen ja kanssa. Kanssalaisuus on monitahoinen ja osin vasta määrit-tymässä oleva yhteenkuuluvuuteen liittyvä käsite. Kanssalainen kulkee toisen kanssa ja mahdollistaa kuu-luvuuden tunteen, joka on ihmisen perustarve. Yhteenkuuluvuuden kokemus tuo psykologista turvaa, mikä vähentää haitallista stressiä ja sen aivovaikutuksia. Yhteenkuuluvuudella on monia suotuisia sekä välittömiä että välillisiä aivovaikutuksia. Vastaavasti sosiaalisella eristäytyneisyydellä on monia haitallisia terveysvaikutuksia ja tuoreiden tutkimustulosten mukaan se saattaa lisätä muistisairauksien riskiä. Aivot reagoivat voimakkaasti joukon ulkopuolelle jäämiseen tai sen uhkaan, sanoo asiantuntijaryhmän jäsen, neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen.

Yhteenkuuluvuuden kokemusten vahvistuminen on yksi Aivoliiton koordinoiman valmisteilla olevan aivoterveysohjelman tärkeistä vaikutustavoitteista. Aivoterveysohjelmassa painotetaan myös aivoterveystiedon ja -taidon lisäämistä kaikissa ikäryhmissä ja yhteisöissä.

– Tämä korostuu etenkin nyt, kun tarjolla on monenlaista aivoterveyteen liittyvää tietoa. On tärkeää vahvistaa tutkittuun tietoon perustuvaa aivoterveyteen ja aivosairauksiin liittyvää ymmärrystä, niin yksilöiden kuin työ- ja muiden yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan tasolla, Hartikainen painottaa.

Hartikainen nostaa yhteisöllisyyden lisäksi esiin erityisesti myös unen ja aivoergonomian merkityksen.

– Riittävä, virkistävä uni on voimavara, joka tukee palautumista, hyvää tunnesäätelyä ja tiedonkäsittelytoimintoja sekä kykyä selviytyä elämän eri haasteista. Lisäksi unella on monia huolto-, korjaus- ja rakennustehtäviä. Riittämätön tai heikkolaatuinen uni aiheuttaa puolestaan monenlaisia terveyshaittoja sekä riskejä kuten altistaa masennukselle, onnettomuuksille ja mahdollisesti myös muistisairauksille.

– Aivot ovat myös nykytyöelämän tärkein resurssi ja työväline. Aivotoimintojen luonnetta, rajoitteita sekä kuormittumisen ja palautumisen tasapainoa työssä tulee huomioida huomattavasti nykyistä enemmän. Aivoergonomia pyrkii vähentämään turhaa aivokuormitusta, liittyipä se sitten aivojen tiedonkäsittely- tai tunnetoimintoihin. Hyvä aivoergonomia on tärkeää eri ikäryhmien aivoterveyden tukemisessa, mutta korostuu työikäisellä erityisesti työn ja perheen ristipaineissa, Hartikainen toteaa.

– Aivot ovat tärkein elimemme. Aivoterveyden vaaliminen on sijoitus tulevaisuuteen, ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset koko yhteiskuntaan, Hartikainen korostaa.

Kansallisen aivoterveysohjelman valmistelun tarkoituksena on löytää tuloksellisimmat keinot Suomessa asuvien aivoterveyden edistämiseksi. Ohjelman valmistelua koordinoi Aivoliitto yhdessä yhteistyökumppaneiden (Itla, Kestävä aivoterveys -hanke ja GEREC) kanssa. Lähtökohtana on aivoterveys ja sen myötä pohdinta tekijöistä, jotka ovat tärkeitä eri-ikäisten ihmisten aivoista huolehtimisen näkökulmasta. Ohjelman vaikutustavoitteet on nyt päätetty, jonka myötä käynnistyy toimeenpanosuunnitelman tekeminen. Ohjelma on kokonaisuudessaan valmis tämän vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja antaa:

Dosentti, neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen, p. 050 445 0335, Enable JavaScript to view protected content.

Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, p. 0400 841 662, Enable JavaScript to view protected content. (aivoterveysohjelman valmistelu)