Väitöstutkimus neurologisen potilaan hoitopolusta

TtM Sunna Rannikko esittää väitöskirjansa ”Theoretical Construction of the Ethical Pathway” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 19.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/6e17210f-1c0d-4110-b13d-11c3f340c576/public

Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9328-4 (kopioi linkki selaimeen).

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Neurologisen potilaan hoitopolku on usein pitkiä ja koostuu useammasta terveydenhuollon toimintayksiköstä. Yksilölle sairastuminen voi aiheuttaa pitkäaikaisia ja eettisesti haastavia muutoksia elämään. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään kuitenkin hyvin vähän eettisistä kysymyksistä neurologisten potilaiden kokemana ja kokemuksissa tapahtuvista mahdollisista muutoksista sairastumisen jälkeisessä ajassa. Terveydenhuollossa toiminnan perustana ovat terveyspalveluiden käyttäjän ihmisarvo sekä hänen itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden kunnioittaminen. Asiakaslähtöisen ja eettisesti korkeatasoisen terveydenhuollon toteuttamisessa tietoa tarvitaan terveyspalveluiden käyttäjien näkökulmasta.

Väitöskirjatutkimus kohdistui aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden omakohtaisiin kokemuksiin hoitotyön keskeisten arvojen (arvokkuus, yksityisyys, autonomia) toteutumisesta sairastumisen jälkeisessä ajassa. Kokonaisuutta kuvaamaan muodostettiin aikaisemmin tutkimaton eettisen polun kuvaus. Alustava määritelmä eettisestä polusta muodostettiin haastatteluaineistosta tehdyn grounded theory-analyysin ja kirjallisuuskatsauksen perusteella. Eettisen polun toteutumisen arvioimiseksi laadittiin eettistä polkua arvioiva instrumentti, jonka avulla testattiin eettisen polun toteumaa empiirisesti. Testauksessa analysoitiin myös eettisen polun yhteyttä toimintaa haittaaviin oireisiin, sosiaaliseen ympäristöön ja oman elämän hallintaan.

Tarkastelemalla aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden eettistä polkua havaittiin muutoksia yksilöiden kokemuksissa arvojen toteutumisesta. Yksilöt kokivat arvokkuuden laskeneen sairastumisen jälkeisessä ajassa. Myös yksityisyyden kokemus laski pidemmällä aikavälillä. Autonomian toteutuminen potilaiden kokemana puolestaan vahvistui ensimmäisten sairastumisen jälkeisten kuukausien aikana. Eettisellä polulla todettiin olevan yhteys yksilön kokemuksiin toimintaa haittaavista oireista, sosiaalisesta ympäristöstä ja oman elämän hallinnasta, mutta yhteyden vahvuus vaihteli sairastumisen jälkeisessä ajassa. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen eettinen polku -instrumentti osoittautui validiksi arvioimaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia hoitotyön keskeisten arvojen toteutumisesta.

Terveydenhuollossa terveysongelmien hoitoa kuvataan kliinisinä hoitopolkuina. Tutkimus osoittaa, että kliinisen hoitopolun lisäksi on olemassa eettinen polku. Asiakkaan hoidon toteuttamisessa nämä kaksi polkua liittyvät yhteen. Terveysongelmat voivat muuttaa yksilön kokemusta arvojen toteutumisesta pitkäänkin sairastumisen jälkeen. Eettisen polun tunnistaminen voi auttaa terveydenhuoltohenkilökuntaa ymmärtämään terveyspalveluita käyttävien yksilöiden kokemuksia arvojen toteutumisesta. Jatkossa eettinen polku on tärkeä aihe terveysalan kliinisen etiikan opetuksessa sekä tutkimuksessa.

Lähde: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-hoitotiede-ttm-sunna-rannikko