Tunnetko afasian?

Tiedät, mitä haluat sanoa ja ajatus juoksee kirkkaana, mutta sanat eivät tule ulos suusta. Tämä on tuttu tunne monelle ihmiselle, jolla on afasia, aikuisen kielihäiriö. Se on usein seurausta aivoverenkiertohäiriöstä (AVH). Asiantuntija-arvion mukaan henkilöitä, joilla on AVH:n seurauksena afasia, on Suomessa noin 12 000. Lukumäärä on kuitenkin paljon suurempi, koska afasiaa voi esiintyä myös aivovamman, dementian tai jonkin muun etenevän neurologisen sairauden yhteydessä. Monelle afasia on silti tuntematon.

Afasia tarkoittaa kielellisten toimintojen vaikeutumista aivoissa tapahtuneen vaurion seurauksena. Puhetta on hankala tuottaa ja se on epäselvää, joten muut eivät aina ymmärrä, mitä toinen yrittää sanoa. Myös puheen ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Afasia ei kuitenkaan vaikuta ihmisen älykkyyteen.

Olen puheterapeuttina kohdannut lukuisia afaattisia ihmisiä ja nähnyt, millaista on, kun kielihäiriö koskettaa henkilökohtaisesti, miten puheen ja kommunikoinnin haasteet näkyvät arjessa ja miten niiden kanssa päästään eteenpäin.

Olin hiljattain ravintolassa asiakkaani kanssa, jolla on afasia. Asiakkaani kertoi tarjoilijalle afasiakortin avulla, että hänellä on afasia, jonka vuoksi sanat kangertelevat ja hän tarvitsee aikaa kommunikointiin. Tarjoilija ei kiinnittänyt asiaan huomiota. Tilannetta vaikeutti se, että ruokalista oli vain englanniksi. Lopulta tulkkasin ruokalistaa englannista suomeksi kiireen tunnussa ja jonon kasvaessa. Miten tällaisessa tilanteessa olisi päästy eteenpäin?

Kanssaihmisellä on iso merkitys vuorovaikutuksen onnistumisessa. Tarvitsemme rohkeutta ja osaamista käyttää keskustellessa muitakin keinoja puheen rinnalla. Vieraassa maassa moni saattaa huomaamattaan ottaa eleet herkemmin käyttöön. Sanat löytyvät helpommin, ja ele tukee viestin ymmärrettävyyttä. On tutkittu, että eleiden käyttäminen puheen rinnalla auttaa myös heitä, joilla on afasia.

Kuvillakin voi kertoa paljon ja niillä voi viitata asioihin, joita ei muuten pysty ilmaisemaan. Kuvia on nykyään helposti saatavilla esimerkiksi puhelimissa ja tableteissa. Niitä voi myös leikata esimerkiksi sanomalehdistä tai tulostaa netistä. Lisäksi kommunikointia voi tukea kirjoittamalla tai piirtämällä – vain mielikuvitus on rajana.

”Anna aikaa!” on erittäin tärkeä ohje. Moni afaattinen henkilö kertoo, että kun keskustelukumppani puhuu rauhallisesti ja tilanne on hälytön, myös hän itse puhuu ja ymmärtää paremmin. Vuorovaikutuksessa ei voi epäonnistua, jos yrittää.

Henkilöt, joilla on afasia, toivovat myös yleistä tietoisuuden lisäämistä kielihäiriöstä ja kommunikoinnin tukemisesta. Epäselvän puheen takia afaattista ihmistä on saatettu luulla jopa juopuneeksi tai muuten hölmöksi. “En ole ‘ding dong’. Olen yhä fiksu ihminen, vaikka puhe ei luista”, kertoi eräs afaattinen henkilö.

Tarve kuulua yhteiskuntaan ei katoa sairastumisen tai kielihäiriön myötä. Nykydigiaika tuo siihen kuitenkin omat haasteensa, ja esimerkiksi uutisten seuraaminen ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa monelle, jolla on afasia. Aivoliitto on tehnyt aktiivista yhteistyötä Ylen selkouutisten kanssa, jotta jokainen voisi olla osana yhteiskuntaa. Huomaan, että ymmärrän itsekin esimerkiksi politiikkaa paremmin selkokielellä. Selkeästä kielestä on hyötyä meille kaikille.

Aivoliitto tarjoaa tukea henkilöille, joilla on afasia sekä heidän läheisilleen. Koordinoimme valtakunnallista, afaattisille henkilöille suunnattua Juttu-tupa-toimintaa yhdessä kansalais- ja työväenopistojen kanssa. Eri puolilla Suomea sadat ihmiset kohtaavat toisensa vertaistuen parissa viikoittain. Juttu-tuvissa keskustelua ja vuorovaikutusta tuetaan monipuolisesti; apuna käytetään muun muassa kuvia, kirjoittamista, eleitä ja piirtämistä.

Kesäkuu on kansainvälinen afasian tietoisuuskuukausi. Aivoliitto viettää afasian tietoisuusviikkoa 3.–9.6. Lue lisää afasiasta: aivoliitto.fi/afasia.

Teksti: Krista Hoffström, puheterapeutti, Aivoliitto ry

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.6.2024