Suomi elää aivoista

Kansallista aivoterveysohjelmaa viime vuonna valmistelleet asiantuntijat totesivat, että harva asia on yhtä kiinteästi sidoksissa kokonaisvaltaiseen terveyteemme ja hyvinvointiimme kuin aivoterveytemme. Aivoterveys kattaa hermostollisen kehityksen, aivojen muovautumiskyvyn, aivotoiminnan ja palautumisen näkökulmat läpi elämän. Aivoterveyden edistäminen tehostaa yksilön kykyä lisätä kognitiivisesti, emotionaalisesti ja toiminnallisesti elämänhallintaansa, ja samalla se siis lisää yleisemminkin terveyttä ja hyvinvointia.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja kehityksellisen kielihäiriön omaavat henkilöt läheisineen ovat Aivoliiton ensisijaiset kohderyhmät. Teemme parhaamme, jotta kohderyhmiimme kuuluvien tarpeet tiedostetaan ja niihin myös vastataan aikaisempaa paremmin. On inhimillisesti ja myös kansantaloudellisesti todella väärin, jos aivoverenkierohäiriön sairastanut henkilö ei saa kaikkea lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta, joka voisi auttaa esimerkiksi hänen kestävää työhön paluutaan ja ylipäätään rakentamaan uudessa tilanteessa mielekkään ja merkityksellisen elämän lähtökohtia. Yhtä lailla on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti todella väärin, jos lapsi, jolla epäillään olevan haasteita puheeseen ja sosiaaliseen kommunikointiin liittyen, ei saa itse eivätkä hänen vanhempansa välittömästi kaikkea mahdollista tukea ja apua. Se kun olisi osaltaan sitä paljon puhuttua syrjäytymisen ehkäisyä.

Aivoliitto työstää parhaillaan koordinaatiokumppaneidensa kanssa viime marraskuussa julkistetun kansallisen aivoterveysohjelman toimeenpanosuunnitelmaa. Työtämme ohjaa ajatus ja toive, että ohjelma on osa laajempaa kansallista ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan kokonaisuutta.

Kansallinen aivoterveysohjelma itsessään on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä se on rakennettu vaikuttavuusperusteisesti ja se lähestyy aivoterveyttä ennakoivasta ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta. Sen toimeenpanon myötä Aivoliitto panostaakin vahvasti myös kaikkien Suomessa asuvien aivoterveyden edistämiseen ja sen myötä ehkäistävissä olevien aivoperäisten ongelmien vähentämiseen.

Ja niitä, jotka miettivät itseni tapaan uusia resursointitapoja, haluan muistuttaa vaikuttavuussijoittamisesta ja erityisesti vaikutusten hankinnasta. Viimeksi mainittu on todellinen yksityisen pääoman ja julkisen sektorin yhteinen mahdollisuus erityisesti ehkäisevän toiminnan inhimillisen ja taloudellisen hyötypotentiaalin ulos mittaamiseen.

Käytännössä vaikutusten hankinta tarkoittaa, että julkinen sektori määrittelee haluamansa lopputuloksen, ei sen aikaansaamisen tapaa. Käytännön toiminta resursoidaan vaikuttavuussijoittajien mahdollistamana yksityisellä pääomalla, joka myös kantaa lopputuloksen aikaansaamiseen liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori käyttää osan onnistuneen toiminnan mukanaan tuomasta taloudellisesta hyödystä sijoitetun pääoman takaisinmaksamiseen mukaan lukien maltillinen tuotto vain, jos etukäteen määritellyt tavoitteet saavutetaan. Tämä toimintamalli ohjaa lähes automaattisesti haittojen, ongelmien ja sairauksien ehkäisemiseen. Haluammehan todennäköisesti hankkia mieluummin vaikkapa perheiden hyvinvointia kuin laastaroivia hoitopalveluja.

Mika Pyykkö
toiminnanjohtaja

Aivoliitto ja eduskuntavaalit 2023: Eduskuntavaalit | Aivoliitto
Kansallinen aivoterveysohjelma: Kansallinen aivoterveysohjelma | Aivoliitto