Liikkuva Suomi on terveempi Suomi

Kunta- ja aluevaaleissa 13.4. Suomessa äänestetään kuntien ja hyvinvointialueiden suunnasta sekä koko maan tulevaisuudesta. Satsaukset terveyteen ja hyvinvointiin ennaltaehkäisyn keinoin maksavat itsensä takaisin terveempinä ja toimintakykyisempinä kuntalaisina sekä pienempinä sote-kustannuksina. Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, terveellinen ravitsemus, nikotiinittomuus ja muu päihteettömyys luovat perustan hyvinvoinnille, terveydelle ja hyvälle elämälle.

Terveys ja hyvinvointi rakentuu myös soten ulkopuolella

Suomalaisten liikkumattomuus ja osittain siitä aiheutuvat kansansairaudet kuormittavat yhteiskuntaa ja vaarantavat hyvinvointivaltion kestävyyden. Pelkästään liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat yli 4,7 miljardin euron hintalapun vuosittain.

Terveet ja hyvinvoivat kuntalaiset ovat alueellisen elinvoiman ja kestävän talouden perusta. Liikunnan ja muiden terveiden elintapojen edistäminen on tutkitusti kustannustehokas keino ehkäistä sairauksia, parantaa elämänlaatua ja vähentää hoidon tarvetta. Niiden hyödyt yksilölle ja yhteiskunnalle ovat kiistattomat, mutta silti resursseja suunnataan yhä enemmän sairauksien hoitoon. Kunnille ja hyvinvointialueille tarvitaan vahvempia taloudellisia kannusteita, jotka tukevat ennaltaehkäisevää työtä, kuten liikunnan ja muiden terveyttä edistävien elintapojen edistämistä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskittyvät usein jo syntyneiden ongelmien hoitoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että suuri osa ihmisten elämästä ja terveyteen vaikuttavista päätöksistä rakentuvat soten ulkopuolella.

Toimintakykyä liikkumisesta

Kunnilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Liikunnallista elämäntapaa voidaan edistää eri hallinnonaloilla esimerkiksi koulutuksessa, yhdyskuntasuunnittelussa, kaavoituksessa, pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa. Näitä koskevia päätöksiä tuleekin tarkastella ennen kaikkea myös terveys- ja hyvinvointilinjauksina. Parhaimmillaan liikuntamyönteiset ratkaisut lisäävät kunnan veto- ja pitovoimaa.

Liikkumisen tulee olla kiinteä osa yhteiskunnan rakenteita ja arjen toimintakulttuuria. Liikkumiseen kannustavat ympäristöt lähiluontoineen ja -liikuntapaikkoineen sekä yhdenvertaiset, myös soveltavan liikunnan palvelut luovat pohjan aktiivisemmalle arjelle ja elämäntavalle. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on nostettava kunnissa ja hyvinvointialueilla strategiseksi painopisteeksi ja sisällytettävä toimialoja ohjaaviin asiakirjoihin. Toiminnan on oltava suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja tulosohjautunutta.

Hyvinvointialueilla on erityinen mahdollisuus tavoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta ne ihmiset, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten. Liikunnan roolia sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa on vahvistettava, jotta voidaan edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.

Palveluketjut kuntoon

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on tarjota tukea elintapojen muutokseen. Liikuntaneuvonta ja muu elintapaohjaus tulisi liittää kiinteäksi osaksi kaikkia sote-palveluja. Tämän toteuttamiseksi on tärkeää luoda selkeät ja sujuvat palveluketjut, joissa kuntien ja hyvinvointialueiden työnjako ja vastuut on määritelty selkeästi. Yhdyspintatyötä voidaan kehittää määrittelemällä vastinparit elintapaohjauksen ja liikkumisen edistämiseen.

Tuloksellinen toiminta edellyttää sote-henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä riittäviä resursseja eri-ikäisten kuntalaisten liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen tukemiseen. Ne lisäävät myös henkilöstön omaa jaksamista.

Yhteistyö arvoon

Liikunta- ja kansanterveysjärjestöt tuovat mielellään asiantuntemuksensa kuntien ja hyvinvointialueiden työn tueksi. Järjestöt täydentävät julkisia palveluja, ja niiden paikallistuntemus sekä toimivat ratkaisut kannattaa hyödyntää palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vakiintuneet vuorovaikutusmallit ja yhteiset tavoitteet luovat pohjan tehokkaalle ja vaikuttavalle yhteistyölle, jota voidaan vahvistaa esimerkiksi yhdistysfoorumeiden ja kumppanuussopimusten avulla.

Haluamme kuntia ja hyvinvointialueita, joissa jokainen voi elää mielekästä ja aktiivista elämää. Siksi toimintakyky, terveys ja hyvinvointi on asetettava päätöksenteossa ensisijaisiksi tavoitteiksi.

Suomen Olympiakomitea
Tarttumattomat sairaudet -verkosto
Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäyhdistys

Yhdessä kohti kunnon aikoja! -teemakuukauden aikana toimintakykyinensuomi.fi -sivuilla julkaistaan erilaisia näkökulmia liikkumisen edistämisestä kunnissa. Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13.4. ”Kohti kunnon aikoja” on liikunta- ja urheiluyhteisön vaalikampanja, joka kannustaa päättäjiä vahvistamaan kuntia ja hyvinvointialueita lisäämällä liikettä. Osallistu keskusteluun ja jaa oma näkemyksesi käyttämällä yhteisiä some-tunnisteita #LupausSuomelle #LöftetillFinland #kohtikunnonaikoja #liikuntaehdokas.