Kuolleisuus hengenvaaralliseen aivoverenvuotoon vähentynyt naisilla jyrkästi mutta kasvanut iäkkäillä miehillä

Kaikkein tappavimman aivoverenkiertohäiriön, aivokalvonalaisen verenvuodon, ennusteessa on tapahtunut poikkeuksellisen suurta päinvastaista kehitystä naisilla ja miehillä. Taustalla on todennäköisesti elintapoihin, erityisesti tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen liittyviä syitä.

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (subaraknoidaalivuoto eli SAV) on hengenvaarallinen tila, jonka yleisin aiheuttaja on aivovaltimonpullistuman eli aneurysman repeäminen. Muista aivoverenkiertohäiriöistä poiketen SAV iskee pääasiassa perusterveisiin työikäisiin.

Vastikään arvostetussa Neurology-tiedelehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa selvitettiin SAV:oon sairastuneiden ennusteen muutoksia Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkimusaineisto koostui lähes 10 000 SAV-tapauksesta sisältäen poikkeuksellisesti tiedot myös sairaalan ulkopuolella kuolleista.

Tulosten mukaan SAV:oon sairastuneiden ennuste parani tutkittavan ajanjakson aikana Suomessa huomattavasti. Muutokset vaihtelivat kuitenkin merkittävästi eri väestöryhmissä: naisilla, etenkin nuorilla ja keski-ikäisillä, ennuste parani huomattavasti, mutta iäkkäillä miehillä ennuste huononi.

– Sairaalassa hoidetut iäkkäät miehet kuolevat SA-vuotoon peräti puolet useammin kuin 20 vuotta sitten, kun taas saman ikäiset naiset kuolevat noin 5 prosenttia aiempaa harvemmin, kertoo väitöskirjatutkija Aleksanteri Asikainen Helsingin yliopistosta.

Huomio ennaltaehkäisyyn

Tutkijat pitävät poikkeuksellisena, että minkään sydän- ja verisuonitaudin kuolleisuuden muutoksista löytyy näin suuria väestöryhmäkohtaisia eroja.

Tarkkaa syytä ikä- ja sukupuolikohtaisille eroille ei tiedetä, mutta erot SAV:n merkittävimpien riskitekijöiden, tupakoinnin ja korkean verenpaineen, yleisyydessä saattavat osittain selittää löydöksiä. Verenpainetaudin yleisyys on viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt naisilla nopeammin kuin miehillä. Tupakointi on puolestaan vähentynyt nuorilla ja keski-ikäisillä nopeammin kuin iäkkäillä.

– Vaikka tutkimuksemme perusteella ei voi todistaa suoranaisia syy-seurausyhteyksiä, on todennäköistä, että tupakoinnin ja korkean verenpaineen välttäminen laskee yksilöiden tautiriskin lisäksi myös riskiä kuolla tähän monia tappavaan sairauteen, jatkaa Asikainen.

Tutkimusryhmän jäsenet, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgi, dosentti Miikka Korja, Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Ilari Rautalin korostavat jatkotutkimusten tarvetta.

– Jatkossa olisi erittäin tärkeää selvittää tarkemmin erojen taustalla olevia syitä ja sitä, johtaisivatko paremmin kohdennetut ennaltaehkäisevät toimet tai muutokset sairaalahoidossa parempaan ennusteeseen myös iäkkäämpien miesten keskuudessa, painottaa tutkimusartikkelin vastuututkija Rautalin.