Ennaltaehkäisy otettava osaksi hyvinvointialueiden toimintaa

Tarttumattomien sairauksien eduskuntaverkoston kannanotto, 24.11.2021:

Hyvinvointialueiden on ymmärrettävä ennaltaehkäisyn merkitys terveyden edistämisessä ja hyödynnettävä elintapaohjausta. Mahdollisimman toiminta- ja työkykyiset asukkaat säästävät myös hyvinvointialueiden menoja, joihin kohdistuu kova taloudellinen ja poliittinen paine.

- Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy on kirjattava kaikkien hyvinvointialueiden hyvinvointistrategioihin. On varmistettava, että kaikilla hyvinvointialueen asukkailla on mahdollisuus saada tukea elintapamuutoksiin maksutta ja matalalla kynnyksellä, linjaa Tarttumattomien sairauksien eduskuntaverkoston uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr).

Kunnat ja järjestöt on otettava mukaan keskeisinä hyvinvoinnin luojina ihmisten arjessa. Tarttumattomien sairauksien eduskuntaverkosto vaatii, että hyvinvointialueen ja sen kuntien sekä alueella toimivien järjestöjen välille luodaan selkeä työnjako ja toimiva yhteistyö.

- Kannatan terveyttä ylläpitävien valintojen mahdollistamista osana ihmisten arkea. Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla on oltava maksuttomia lähiliikuntapaikkoja ja saavutettava yhteys lähiluontoon, sanoo Tarttumattomien sairauksien eduskuntaverkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps).

Elintapaohjaus, kuten painonhallinnan tuki, liikunta- ja ravitsemusneuvonta, nikotiinituotteiden ja päihteiden käytön lopettamisen tuki sekä mielenterveyden tukeminen, on saatava kiinteäksi osaksi kaikkia sote-palveluja. Hyvinvointialueiden on panostettava terveelliseen ravitsemukseen ja noudatettava Sydänmerkki-kriteerejä julkisissa ruokapalveluissa.

Aivoliitto korostaa vaikuttavuusperusteista toimintaa

Aivoliitto muistuttaa, että suurin osa ihmisten elämästä ja siksi myös ongelmien juurisyistä on aivan muualla kuin terveyskeskuksissa. Niinpä ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan painopisteidenkin olisi oltava pääosin aivan muualla kuin soten sisäisten prosessien kehittämisessä, kuitenkin sen asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen. Näin ollen tulevien hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö, jossa hyödynnetään myös järjestön ja muiden toimijoiden osaamista, on äärimmäisen tärkeää.

Aivoliitto toivoo myös mitattavissa olevien vaikutustavoitteiden merkityksen painottamista. Niiden sijasta toiminnan lähtökohtana on yleensä listaus toiminnallisia tavoitteita eli järjestetään, kehitetään, selvitetään, kutsutaan koolle jne. Näin toimiessamme emme tee itsellemme selväksi, mitä tarkkaan ottaen haluamme saavuttaa, emmekä sen myötä voi tietää, mikä on oikeasti tuloksellista toimintaa.

Edellä esille nostamaamme liittyen haluamme myös kysyä, onko ehkäisevä toiminta liian usein liian suoraviivaisesti yksilöön ja hänen fyysiseen aktiivisuuteensa ja/tai muihin elintapoihinsa vaikuttamista? Ajattelua, jonka käytäntöön vienti tarkoittaa toisistaan irrallisia ja määräaikaisia projekteja. Kyse lienee kuitenkin eri-ikäisten, erilaisissa ympäristöissä asuvien ja monella muullakin tavoin lähtökohdiltaan erilaisten ihmisten elämänhallinnan tukemisesta ja vahvistamisesta. Elämänhallintaa vahvistavien olosuhteiden luominen edellyttää huomattavasti elintapaprojekteja laajempaa ja pitkäjänteisempää lähestymistapaa.

Kehityksellisen kielihäiriön varhainen tunnistaminen ja tuki

Puheen kehitys viivästyy jopa 19 %:lla lapsista. Kehityksellinen kielihäiriö diagnoosi on n. 7 % lapsista ja nuorista.

Kehityksellinen kielihäiriö ja epäily siitä voidaan usein havaita jo varhain, kun lapsen kielenkehitys ei etene ns. normaalisti. Perheen ja erityisesti vanhempien huoli lapsen kielenkehityksestä on syytä ottaa vakavasti ja tarjota vanhemmille tukea ja ohjausta. Kehityksellisen kielihäiriön Käypä hoito suositus suosittelee ensisijaiseksi tukimuodoksi vanhempien ohjausta, jotta näillä on enemmän tietoa ja keinoja tukea lapsensa kehitystä. Vanhempien ohjausta voidaan toteuttaa ja tarjota sekä neuvolassa että varhaiskasvatuksessa ja tarvittaessa voidaan konsultoida puheterapeuttia.

Myös Aivoliitto tarjoaa vanhemmille matalankynnyksen tukea jo siinä vaiheessa, kun vanhemmilla herää huoli lapsensa kielenkehityksestä. (Arjen vinkit vanhemmille -toiminta). Aivoliitto tarjoaa myös erilaisia esitteitä ja materiaaleja kaikkien perheiden lapsen kielenkehityksen tueksi vanhemmille. Perheen tulee saada riittävästi tukea ja ohjausta sekä lapsen tuki tulee aloittaa jo ennen kuin mahdollinen diagnoosi asetetaan lapselle noin neljän vuoden iässä. Tämä parantaa lapsen tulevaa ennustetta huomattavasti. Moni perhe hyötyy ja kaipaa myös muiden perheiden kanssa asioiden ja huolen jakamista. Aivoliiton jäsenyhdistysten toiminnassa on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja myös Aivoliiton ylläpitämään verkkovertaisryhmään voi liittyä vanhempi, joka haluaa jakaa ajatuksia ja vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi muiden kanssa.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet

AVH-potilaan hoidon ja kuntoutuksen tulee perustua Käypä hoito-suositukseen. Toteutusta varten laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Hoidon kaikissa vaiheissa: akuutti, kuntoutus, kotiutus, työhön paluu, tulee turvata potilaalle ja hänen läheisilleen riittävä tuki. Tuki on laaja-alaista käsittäen tiedollisen, emotionaalisen ja toiminnallisen tuen: tietoa sairaudesta, siitä toipumisesta ja kuntoutumisesta muodossa, jota mm. potilas pystyy käsittelemään. Ensitietoa tulee tarjota kaikille. Vertaistukea tulee tarjota potilaalle ja hänen läheiselleen oikea-aikaisesti. Omaisia on neuvottava ja ohjattava toimimaan potilaan toipumista ja kuntoutumista edistävällä tavalla.
Aivoliiton tuki: kuntoutus- ja vertaiskurssit, AVH- perhetuen hanke, Kommunikaatiokeskuksen palvelut ja ohjaus, henkilökohtainen vertaistuki.
AVH-yhdistysten tuki: vertaistukihenkilöiden vierailut kuntoutusosastoilla/yksiköissä.

Ennen kotiutumista on varmistettava kodin soveltuvuus ja tehtävä mahdolliset muutostyöt. Toimiva arki voidaan rakentaa riittävien tukipalveluiden varaan. Terveyssosiaalityö ja kuntoutusohjaaja ovat merkittäviä ammattilaisia arjen haltuunotossa neuvomalla mm. sosiaaliturvaan liittyvien etuisuuksien, korvausten ja palveluiden hakemisessa. AVH-yhdyshenkilöt seuraavat ja tukevat tarvittaessa kuntoutujan kuntoutumisen ja elintapamuutosten etenemistä. Sekundaaripreventio on tärkeää.
Aivoliiton tuki: sosiaalityöntekijän palvelut, järjestösuunnittelijoiden palvelut ja ohjaus

AVH-yhdistys tai -kerho täydentävät puuttuvia sosiaalisia suhteita tarjoamalla yhteisön, johon on helppoa samaistua ja siten torjua jopa yksinäisyyttä tai irrallisuutta. Yhdistys on haasteellisessa tilanteessa eläville tärkeä osallistumisen ja tuen saamisen paikka ja keino ehkäistä raskaampaa palvelutarvetta.
AVH-yhdistysten tuki: vertaisryhmät, liikunta, sosiaalinen toiminta

Työikäisen työhön paluuta tulee tukea erityisesti. Työkyvyn arvioinnissa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa tulee tehdä tarpeen mukaan yhteistyötä työterveyshuollon, Kelan ja vakuutuslaitosten kanssa.
Aivoliiton tuki: Koppi arjesta- hanke

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkostoon kuuluvat Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt ja Suomen suurin tieteellinen seura. Verkoston muodostavat Syöpäjärjestöt, Sydänliitto, Diabetesliitto, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Aivoliitto, Hengitysliitto, Filha ja Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Eduskuntaverkostoon kuuluu useita kansanedustajia eri eduskuntapuolueista.