Mikä on aivoverenkiertohäiriö (AVH)?
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esimerkiksi motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Myös monet muut sairaudet, kuten aivovammat, -kasvaimet ja -tulehdukset, voivat aiheuttaa aivojen toimintahäiriöitä.
Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. Siksi aivoverenkiertohäiriön (AVH) aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastaneen toimintakykyyn. Seuraukset ovat yksilölliset ja riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta.
Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen verisuonen alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tämän seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä. Lue lisää aivoinfarktista Aivotalon sivuilta.
Aivoverenvuodossa verisuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen (ICH) tai lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV). SAV:n eli lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman (aneurysman) repeäminen. Vuotanut veri imeytyy vähitellen pois aivoista, mutta verenvuoto aiheuttaa kuitenkin kudosvauriota. Lue lisää aivoverenvuodoista Aivotalon sivuilta.
TIA (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. TIA-kohtaus aiheutuu aivovaltimon hetkellisestä tukkeutumisesta, mutta se ei ehdi aiheuttaa aivoihin pysyvää vauriota. TIA:n oireet ovat samanlaisia kuin aivoinfarktissa, mutta menevät nopeasti ohi. Oireet kestävät tyypillisimmin 2–15 minuuttia (yleensä alle tunnin). Ensimmäinen TIA-kohtaus on varoitussignaali ja hoitoon on hakeuduttava välittömästi soittamalla hätänumeroon 112. Näin päästään nopeasti pureutumaan sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja parhaassa tapauksessa estämään varsinainen aivoverenkiertohäiriö. Ilman hoitoa ensimmäisen TIA:n saaneista 10–20 prosenttia saa aivoinfarktin 90 vuorokauden kuluessa kohtauksesta, ja jopa puolet infarkteista ilmaantuu kahden vuorokauden kuluessa TIA:sta.
Lue lisää Aivoinfarktin ja TIA:n käypähoitosuosituksesta Duodecimin sivulta (potilasversio).
Lue lisää TIA:sta AVH-lehdessä (04/2015) julkaistusta artikkelista (pdf).
Sinustromboosi eli aivolaskimoiden tukos on paljon harvinaisempi kuin aivovaltimotukos. Verihyytymä aivolaskimoissa voi aiheuttaa aivoinfarktin tai aivoverenvuodon. Sairautta esiintyy erityisesti nuorilla naisilla. Sinustromboosiin sairastuneen tarinan voit lukea täältä.
Lue lisää sinustromboosin oireista ja hoidosta: Aivotalon sivuilta ja Duodecimin sivuilta.
AVH:n aiheuttamat haitat
Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa.
AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. Lue lisää AVH:n aiheuttamista toimintakyvyn häiriöistä.
AVH:n yleisyys
Aivoverenkiertohäiriöihin sairastaneita on Suomessa arvioitu olleen noin 100 000. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 15 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 4 000 suomalaista. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 6 000 henkilöä. Sinustromboosi eli aivolaskimotukos todetaan noin 70 potilaalla vuosittain. Yhteensä vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 5 000 henkilöä. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöistä on aiemmin puhuttu vanhentuneella termillä aivohalvaus.
Lue lisää infograafista AVH Suomessa (pdf)
AVH-kuntoutustutkimus:
AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen 2006–2009.
AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen 2013–2015.
Työhönpaluusta:
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) ja työ -esite
AVH:n sairastaneiden työhön palaaminen 2011–2015
Kansainvälisesti:
AVH Euroopassa -toimintasuunnitelma
Katso lisää videoilta
Katso video siitä, mitä aivoissa tapahtuu AVH:n sattuessa.
Voit tutustua aiheeseen lisää Aivoliiton muiden aivoverenkiertohäirö-videoiden kautta. Katso videoiden YouTube-soittolista
