Aivoverenkiertohäiriö

Nielemisvaikeudet eli dysfagia

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen voi esiintyä nielemisvaikeuksia eli dysfagiaa. Oireena voi olla esimerkiksi yskiminen ruokailun yhteydessä. Juoma tai ruoka tuntuu menevän ns. "väärään kurkkuun".

Nielemisvaikeudesta voidaan puhua, jos henkilöllä on vaikeuksia niellä sylkeä, ruokaa, juomaa tai lääkkeitä. Nielemisvaikeus voi liittyä mm. ruoan pureskeluun, ruokapalan kuljettamiseen suussa tai nielemisen oikeaan ajoittamiseen. Nämä vaikeudet ovat yleisiä aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Nielemisvaikeudet helpottuvat usein, kun toipuminen etenee. Joskus oireet ovat kuitenkin pysyviä. Pitkään jatkuessaan nielemisvaikeudet voivat haitata riittävää ravinnonsaantia, heikentää yleisterveyttä, sekä vaikeuttaa ruokailutilanteisiin liittyvää sosiaalista vuorovaikusta.

Nielemisvaikeudet voivat olla seurausta suun ja nielun alueen toimintahäiriöistä, halvauksesta, nielemisen refleksien hitaudesta tai toimimattomuudesta. Nielemisvaikeuden yhteydessä saattaa esiintyä myös dysartriaa eli erilaisia artikulaation, äänen tuoton, puhenopeuden ja hengityskontrollin ongelmia. Lue lisää dysartriasta.

Nielemisvaikeus voi olla vaarallista

Oireena nielemisvaikeudesta voi olla esimerkiksi yskiminen ruokailun yhteydessä. Juoma tai ruoka osuu hengitysrakenteisiin, ja tuntuu menevän ns. "väärään kurkkuun". Jos nielun automaattiset suojamekanismit eivät toimi kunnolla, nieltävä aines voi kulkeutua myös henkitorveen saakka. Tätä kutsutaan aspiraatioksi.

Joskus aspirointia tapahtuu, vaikka henkilö ei yskisikään. Tätä kutsutaan hiljaiseksi aspiraatioksi, joka voidaan yleensä todeta vain videofluorografisella tutkimuksella.

Aspiraatio on merkittävä riskitekijä keuhkokuumeiden aiheuttajana aivoverenkiertohäiriöiden yhteydessä. Siksi nielemisvaikeuksien tunnistaminen ja hoitaminen on erittäin tärkeää.

Nielemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa

Nielemisvaikeuksia voidaan useimmiten helpottaa. Kuntoutuksesta vastaa puheterapeutti, ja tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Usein pienilläkin asioilla, kuten ruokailuasennon ja ruuan koostumuksen muutoksilla, pystytään saamaan nieleminen turvallisemmaksi. Jos nielemisvaikeus on huomattava ja aspiraatioriski suuri, ravinto voidaan antaa myös nenämahaletkun tai PEG-letkun kautta.