Kuntoutuminen

Aivoverenkiertohäiriö

Kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee erilaisia oireita. Ne vaihtelevat riippuen vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta.

Aivoverenkiertohäiriöistä (AVH) seuraa usein pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat jokaisen sairastuneen kohdalla. Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 % AVH:n sairastaneista.

Kuntoutus on aloitettava varhain

Alkuvaiheen tehokas kuntoutus on erityisen merkittävää. Varhain aloitettu kuntoutus takaa parhaan tuloksen. Jokaiselle potilaalle tehdään jo akuuttisairaalassa arvio kuntoutuksen tarpeesta siinä vaiheessa, kun potilaan tilanne on vakiintunut. Kuntoutusta jatketaan sairaalahoidon jälkeen kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan säännöllisesti. Lue lisää AVH:n akuuttihoidosta.

Kuntoutujan tukena on moniammatillinen asiantuntijaryhmä; neurologian erikoislääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä kuntoutujan, hänen omaistensa ja ammattihenkilöstön kanssa.

Sairaalajakson jälkeen sairastunut voi saada avo- ja laitoskuntoutusta. Kuntoutuksella parannetaan sairastuneen kykyä toimia arjessa. Kuntoutujan oma aktiivisuus ja kiinnostus kuntoutumistaan kohtaan ovat kuntoutumisen avaintekijät.

Monissa terveyskeskuksissa järjestetään Tulppa-kuntoutusta, joka soveltuu erinomaisesti aivoverenkiertohäiriön sairastaneille.

Yli puolet kuntoutuu omatoimisiksi

Kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta noin 50–70 % on toipunut itsenäiseksi päivittäisissä toimissaan, 15–30 % on jäänyt pysyvästi vammautuneeksi ja noin 20 % tarvitsee laitoshoitoa.

Sairastuminen aiheuttaa useimmiten suuren elämänmuutoksen niin sairastuneelle kuin hänen läheisilleenkin. Menetyksiä ja muutoksia käsitellään esimerkiksi vertaistukipainotteisilla ja Kelan kuntoutuskurseilla.

Lue lisää Aivoliiton kuntoutuspalveluista.

AVH-yhdyshenkilöt kuntoutujan tukena

Aivoliitto koordinoi AVH-yhdyshenkilöiden verkostoa. AVH-yhdyshenkilön tehtävänä on toimia AVH-hoitoketjussa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen ja omaisen hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden koordinoijana. Työ on palveluohjausta ja neuvontaa.

AVH-yhdyshenkilön avulla voidaan saada asiakasta tukevat verkostot, kuten vertaistuki ja yhteisön palvelut mukaan tukemaan sairastuneen toimintakykyä. Turhien palveluiden käyttö vähenee, kun on tieto, mistä saa ohjausta. Tämä myös tukee elämäntapamuutoksia terveelliseen
suuntaan ja ennaltaehkäisee sairastumista uudelleen.

AVH-yhdyshenkilöitä työskenteleee terveydenhuollon eri yksiköissä, kuten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Voit kysyä omasta hoityksiköstäsi, työskenteleekö siellä AVH-yhdyshenkilöä. Lisätietoja AVH-yhdyshenkilötoiminnasta saat myös Aivoliitosta. Katso Aivoliiton suositus AVH:n jälkiseurannan järjestämiseksi Suomessa AVH-yhdyshenkilömallilla.

Katso videolta miksi sairastanutta tulee kuntouttaa.

AVH:n jälkeinen tarkistuslista kuntoutuksen tueksi

Helppokäyttöiset kahdentoista keskeisen kysymyksen tarkistuslistat auttavat terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan tavallisimman aivoverenkiertohäiriön jälkeiset oireet ja ongelmat ja tukevat vuorovaikutusta potilaan kanssa.