Aivoverenkiertohäiriö

Kohonnut verenpaine on aivoverenkiertohäiriön suurin riskitekijä

Kohonnut verenpaine ei aiheuta tuntuvia oireita, mutta se rasittaa aivoja hellittämättä. Paine haurastuttaa ja rasvoittaa aivojen suonistoa. Se onkin ylivoimaisesti tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä, joka altistaa sekä aivoinfarktille että aivoverenvuodolle.

Kohonnut verenpaine lisää AVH-sairastumisriskin moninkertaiseksi. Kohonneen verenpaineen tehokas hoitaminen kannattaa, sillä se vähentää sairastumisriskiä vuosien mittaan tuntuvasti. On laskettu, että viidessä vuodessa riski pienenisi jopa 40 prosenttia. Yhä enemmän alkaa olla näyttöä myös siitä, että heillä, joilla verenpaine on hoidossa, esiintyisi muita vähemmän muistisairauksia.

Oikeat verenpainelukemat

Jos verenpaine on kotimittauksessa 135/85 mmHg tai alle, hienoa! Ihanteellinen verenpaine on tosin tätäkin matalampi, mutta 135/85 on käypä luku, johon voi verrata omia mittaustuloksiaan. Tämä pätee kaikkiin iästä riippumatta, ellei ikää sitten ole yli 80 vuotta. 135/85 on myös usein tavoite silloin, kun verenpainetta pitää hoitaa. On hyvä huomata, että aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin sairastaneille tavoite on tiukempi. Jos verenpaine on yli 180/120 mmHg, se on vaarallisen korkea.

Verenpaine ilmoitetaan aina lukuparina. Luvut kuvaavat painetta eli voimaa, joka kohdistuu valtimon seinämiin sydämen työskennellessä. Paine on suurimmillaan, kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin (ns. yläpaine eli systolinen paine). Supistusten välillä sydän lepää, jolloin paine on pienimmillään (ns. alapaine eli diastolinen paine). Kumpikin luku on tärkeä ja kummankin pitäisi olla tavoitearvossa.

Verenpaine ei ole aina sama, vaan se vaihtelee eri tilanteissa ja muun muassa vuorokauden aikojen mukaan. Yöllä paine on yleensä 10–20 prosenttia matalampi kuin päivällä. Rasittava liikunta nostaa verenpainetta, samoin suuret tunteet, ilot ja surut. Olennaista on, että verenpaine ei jää pysyvästi korkealle, vaan palautuu normaaliksi, kun rasittava tilanne menee ohi.

Osalla suomalaisista verenpaine on luonnostaan matala. Ellei matalasta paineesta ole mitään vaivoja, kuten huimausta tai pyörrytystä, sille ei tarvitse tehdä mitään. Duodecimin Terveyskirjastossa todetaankin näin: ”Terveen nuoren ja keski-ikäisen oireettoman henkilön, jolla verenpaineen yläpaine on 100 millimetriä elohopeaa (mmHg) tai jopa alhaisempi, ei siis tarvitse olla matalasta verenpaineesta huolissaan.”

Vanhuus ja verenpaine

Iän myötä systolinen verenpaine (yläpaine) tavallisesti nousee, mutta diastolinen (alapaine) alkaa vastaavasti laskea 60 ikävuoden jälkeen. Vanhuksen verenpaine onkin usein vain systolista ja liitännäissairaudet hankaloittavat monesti hoitoa. Myös yli 80-vuotiaana aloitetusta verenpaineen lääkehoidosta on osoitettu olevan hyötyä, ainakin jos verenpaine on yli 160/90 mmHg. Vanhuksen verenpaineen hoidon tavoite on tavallisesti alle 150/90 mmHg.

Vain mittaamalla tiedät verenpaineesi

Verenpainelukema on niin keskeinen terveyden tunnusluku, että jokaisen aikuisen pitäisi tietää omansa. Sitä ei voi saada selville muuten kuin mittaamalla. Hyvä aika aloittaa paineen mittaaminen on kolmissakymmenissä, sillä juuri tuolloin monen paine lähtee hiljaiseen nousuun. Jos lukemat ovat hyvät, riittää mittaaminen harvakseltaan. Pääasia on, että sitä tekee säännöllisesti.

Kovastikaan kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta mitään oireita. Hyvin tavallista on, että kohonnut paine löytyy yllättäen rutiinitarkastuksessa tai sattumalta kotimittauksessa. Kertamittaus ei kuitenkaan vielä riitä kertomaan koko tilannetta, vaan yleensä painetta pitää seurata jonkun aikaa. Seurantaa ei saisi jatkaa viikko- tai kuukausikaupalla, vuosista puhumattakaan.

Kohonnut verenpaine ei parane omia aikojaan

Kohonnut verenpaine ei mene itsekseen pois, vaan se vaatii toimia. Koska paineen nousu johtuu useimmiten elämäntavoista, niitä on hyvä tarkastella yksi kerrallaan. Verenpainetta kohottavat ylipaino, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta, tupakointi, alkoholi ja stressi sekä masennus. Yllättäviä, mutta ei tavattomia paineennostajia ovat meillä Suomessa myös lakritsi ja salmiakki.

Joskus elämäntapojen korjaaminen saattaa riittää laskemaan verenpaineen normaalitasolle. Toisinaan on viisaampaa lääkitä painetta ja tehdä samalla elämäntapamuutoksia. Jos niissä onnistuu, parhaassa tapauksessa lääke voidaan jättää pois tai ainakin annostusta päästään pienentämään. Useimmiten lääkitys on kuitenkin pysyvä eli kyse ei ole ohimenevästä kuurista. Lääkityksen tehoa pitää edelleen seurata säännöllisin mittauksin.

Kohonneesta verenpaineesta voi olla vakavia seuraamuksia aivoterveydelle, mutta onneksi painetta voidaan hoitaa. On tärkeää, että tiedät, mitkä juuri sinun paineesi ovat. Kun tiedät lukusi, voit toimia sen mukaan. Kotimittaus on luotettava tapa ottaa selvää verenpaineesta.

Mittaa verenpaine kotona näin

Puoli tuntia ennen mittausta vältä raskasta fyysistä ponnistelua, tupakointia sekä teetä, kahvia, kola- ja energiajuomia. Älä mittaa heti aterian jälkeen, vaan odota puoli tuntia.

Istu rennosti pöydän ääreen.
Pidä käsi ja käsivarsi, josta mittaat rentona ja tuettuna pöydälle niin, että olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa pöytään nähden.
Kiedo verenpainemittarin mansetti paljaan olkavarren ympärille. Mansetti on sopivan tiukalla, kun sen ja olkavarren väliin mahtuu sormi.
Rentoudu 5 minuuttia ja tee mittaus.
Älä puhu äläkä liiku mittauksen aikana.
Toista mittaus 1–2 minuutin välein.
Merkitse molemmat mittaustulokset sekä näiden kahden mittauksen systolisen (ylä) ja diastolisen (ala) paineen keskiarvot korttiin.
Mittaa aamuin illoin ensimmäisellä kerralla viikon ajan. Jatkossa seurantaan riittää neljän päivän mittaussarja.

Mitä jos verenpaine on koholla?

Jos verenpaineesi on kotona usein yli 135/85 mmHg, kerro siitä terveydenhoitajalle, työterveyshoitajalle tai lääkärille. Kohonnutta verenpainetta voidaan hoitaa. Kuuntele neurologi Mika Koskisen haastattelu verenpainelääkkeistä

Itse voit alentaa verenpainettasi näin: