Siirry sisältöön

Mitä hyötyä on mindfulness-harjoittelusta?

7.3.2022
Mitä hyötyä on mindfulness-harjoittelusta?

Voiko mindfulness-harjoittelusta olla hyötyä aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ja miten sitä voisi harjoitella?

Voi toki. Mindfulness tarkoittaa ”tahdonalaista, tuomitsematonta huomion tarkentamista nykyhetkeen” tai ”kykyä pitää tietoisuus elävänä nykyhetkessä.” Mindfulness on toisaalta luontainen inhimillinen kyky, toisaalta sitä voi pitää taitona, jota voi opettelemalla huomattavasti vahvistaa. Mindfulness tuntuu vähentävän automaattista reagointia asioihin.

Mindfulnessia harjoitellaan yleensä erilaisilla meditaatioharjoituksilla, kuten hengitystä, oman kehon tuntemuksia ja mielen toimintoja tietoisesti ja hyväksyvästi seuraamalla. Mindfulnessin harjoittelun tueksi on kehitetty erilaisia mindfulness-applikaatioita, joista osa on ilmaisia. Samoin aiheesta löytyy nykyisin paljon kursseja ja kirjallisuutta. Nykyisin myös monet terveydenhuollon ammattihenkilöt opettavat asiakkailleen mindfulness-harjoitteita.

Mindfulness-harjoittelun on havaittu parantavan mielialaa ja ehkäisevän masennuksen uusiutumista. Myös elämänlaadun yleistä kohentumista on havaittu. Kivun hoidossakin mindfulnessista on voinut olla hyötyä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden suhteen tutkimuksissa on saatu viitteitä myönteisistä muutoksista ahdistuneisuuden, masentuneisuuden, henkisen uupumuksen, verenpaineen, itsearvioidun terveyden ja elämänlaadun sekä spastisuuden lievenemisen suhteen.

Intensiivinen mindfulness-harjoittelu ei kuitenkaan ole kaikille sopivaa. Se voi joidenkin kohdalla myös lisätä ahdistuneisuutta. Voi myös olla, että aivoverenkiertohäiriön sairastaneen pitää muokata harjoituksia itselleen sopivaksi: esimerkiksi keskittymiskyvyn haasteet voivat edellyttää lyhyempiä harjoituksia ja selkeää ohjeistusta.

Tärkeää on tässäkin asiassa kuunnella itseään eikä harjoitella mitään sellaista, minkä tuntee olevan haitaksi omalle hyvinvoinnilleen. Jokin muu tietoista läsnäoloa tukeva harjoitus, kuten vaikkapa Asahi tai jooga, voivat olla joillekin sopivampia.

Kirjavinkkejä:

  • Jon Kabat-Zinn: Mindfulness: tietoisen läsnäolon perusteet.
  • Segal ym: Mindfulness masennuksen hoidossa.

Psykologi Timo Teräsahjo

Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 1/2022.

Kuva: MOSTPHOTOS

Lisää aiheesta

  • Tasapainoa kannattaa harjoittaa

    3.3.2023

    Sairastin aivoinfarktin noin vuosi sitten ja olen toipunut siitä melko hyvin. Minulla on kuitenkin edelleen tasapainovaikeuksia. Onko se yleistä aivoinfarktin jälkeen ja voinko parantaa tasapainoa jotenkin?

  • Keskustelua voi tukea monin eri tavoin

    30.9.2022

    68-vuotias äitini sairastui kuukausi sitten aivoinfarktiin ja sai vaikean afasian. Puhe hävisi lähes kokonaan. Hän odottaa puheterapian alkamista. Kuinka voisin tukea häntä?

  • Mitä tarkoittaa dysartria?

    7.3.2022

    Miten dysartria eroaa afasiasta?

  • Mitä tarkoitetaan lihasjänteyden muutoksilla?

    26.11.2021

    Mitä tarkoittaa, kun aivoinfarktin sairastaneella on lihasjänteyden muutoksia ja spastisuutta?

  • Pysäköintitunnus liikuntaesteisen henkilön kuljettamiseen

    26.11.2021

    Sairastin aivoinfarktin puoli vuotta sitten, ja lääkärit olivat sitä mieltä, että joudun luopumaan ajokortistani. Voinko saada invapysäköintiluvan, vaikka en itse enää AVH:n jälkeen ajakaan autoa. Käytän ulkona rollaattoria ja vaimollani on ajokortti. Hän yleensä kuljettaa minua tarvitessani meidän autollamme. Joskus saan myös lapsilta apua kuljettamiseen. Liikkuminen ja esimerkiksi kaupassa asioiminen olisi helpompaa, jos voisi pysäköidä invapaikalle.

  • Musiikista ja laulamisesta apua afasiaan

    26.11.2021

    Musiikin vaikutuksista aivoihin on nyt puhuttu paljon. Puolisollani on afasia. Voiko musiikista olla apua myös puheeseen?

  • Afasia vaikuttaa mielialaan

    26.11.2021

    Sisareni sai yllättäen afasian. Hän ottaa tilanteen raskaasti, kun ei saa itseään aina ymmärretyksi. Tilanne on myös itselleni raskas, olemme aina jutelleet paljon. Miten voisin auttaa häntä ja samalla itseäni jaksamaan?

  • Miten kerron avuntarpeestani, kun haen Kelan vammaistukea?

    26.11.2021

    Minulla on vuosi sitten saadun aivoverenkiertohäiriön seurauksena vaikeuksia ihan jokapäiväisissä kotiaskareissa ja kaikessa vähänkin fyysisessä tekemisessä. Olen nyt palannut työelämään, mutta arjen haasteet ovat edelleen suuria. Saan kyllä päivittäin apua puolisoltani, ja töitä teen etätyönä kotona. Olen nyt hakemassa vammaistukea Kelasta. Miten osaisin kertoa avuntarpeestani hakemuksessa?

  • Mikä helpottaisi keskustelua?

    26.11.2021

    Miten saisin paremmin selvää, mitä puolisoni yrittää sanoa? Puhuminen on hidasta ja sanoja on käytössä vain vähän. Hänellä on afasia.

  • Voinko saada kuntoutusta Kelasta?

    26.11.2021

    Olen turkulainen 59-vuotias nainen. Puoli vuotta sitten sain aivoinfarktin ja jouduin jäämään pois työstä ja nyt olen hakemassa työkyvyttömyyseläkettä, koska en enää selviä työssäni. Vaikka olenkin kuntoutunut melko hyvin, on minulla infarktin seurauksena edelleen halvausoireita ja vaikeuksia liikkumisessa. Selviän vielä jotenkin kotona. Sain sairastumisen jälkeen fysioterapiaa sairaalassa, mutta nyt kun olen kotiutunut, ei terapia enää jatku. Onko minulla mahdollisuus saada fysioterapiaa Kelasta, kun kaupungilta sitä ei saa?