Eteisvärinä

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Sydämen rytmihäiriöitä on muitakin, mutta eteisvärinä on niistä yleisin. Puhekielessä eteisvärinästä käytetään myös termiä flimmeri.

Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Joka neljäs yli 40-vuotias kokee eteisvärinän elämänsä aikana.

Sydän on lihas, jossa on neljä lokeroa: kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Kun sydän pumppaa verta, sen kaikki osat supistuvat järjestelmällisesti. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu hyvässä järjestyksessä, vaan liike, jota ne tekevät, on rytmitöntä värinää tai vapinaa. 

Siksi, että se aiheuttaa vuosittain tuhansia aivoinfarkteja. Eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat muita aivoinfarkteja vaikeampia ja vammauttavampia. Ne myös johtavat muita infarkteja useammin kuolemaan.

Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät supistu kunnolla, jolloin verta pääsee lammikoitumaan sydämen eteisiin. Eteisissä seisova veri hyytyy ja jossain vaiheessa hyytymät lähtevät verisuonia pitkin liikkeelle kohti päätä. Aivoissa hyytymät voivat tukkia yhden tai useamman suonen. Niillä aivojen alueilla, jonne veri ei enää pääse hyytymän takia, aivosolut alkavat kuolla hapen ja ravinnon puutteen takia. 

Hoitamaton eteisvärinä pitkään jatkuneena heikentää myös sydämen toimintaa.

Eteisvärinä voi oireilla monella tapaa. Se voi tuntua sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa. Se voi aiheuttaa myös huimausta, väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa ja yleistä suorituskyvyn laskua. Eteisvärinän salakavala piirre on, että se voi myös olla täysin oireeton.

Ensimmäinen tunnistettu oire ja merkki eteisvärinästä voi olla aivoinfarkti. Siksi eteisvärinä on hyvä oppia tunnistamaan ennen kuin vahinkoa ehtii tapahtua.

Epäsäännöllisen rytmin voi aistia sydämentykytyksenä. Kaikilla näitä tuntemuksia ei ole, eivätkä kaikki tykytyksen tuntemukset johdu eteisvärinästä. Jos liikkuessa hengästyy ja väsyy aikaisempaa herkemmin, voi epäillä eteisvärinää. Jos liikkuminen on vähäistä, tätä muutosta ei ehkä ole kovin helppo huomata.

Eteisvärinä todetaan usein sattumalta, esimerkiksi lääkärintarkastuksessa. Näin tapahtuu joka neljännellä eteisvärinää sairastavalla.

Oman pulssin tunnustelu ja epäsäännöllisen pulssin tunnistaminen on tärkeä taito. Sen avulla voi havaita muuten oireettoman eteisvärinän. Epäillessään eteisvärinää kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen asian selvittämiseksi. 

Eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Myös diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät eteisvärinän vaaraa. Harvinaisempi, mutta ei aivan tavaton eteisvärinälle herkistävä tekijä on rankka kestävyysurheilu. Tällöin puhutaan kuitenkin pitkään jatkuneesta tekemisestä, johon on kuulunut monta harjoitusta viikossa.

Riskitekijä, jolle emme itse voi mitään, on ikä: eteisvärinä alkaa yleistyä 60. ikävuoden jälkeen. Aina eteisvärinälle ei kuitenkaan löydy erityistä selittävää syytä. Perinnöllisyyden osuus eteisvärinässä on vielä epäselvä, mutta asiaa tutkitaan.

Potilaan kertomat oireet ovat lähtökohta tutkimukselle. Voit miettiä ennen vastaanotolle menoa valmiksi seuraavia:

• Miltä oire tuntuu?
• Kuinka kauan oireet kestävät?
• Millaisessa tilanteessa sitä esiintyy?
• Miten oire häviää?
• Kuinka usein sitä esiintyy?
• Onko syke epätasainen ja kuinka nopea?

Lääkäri kuuntelee stetoskoopilla sydämen antamat äänet. Kuuntelun aikana tehdään myös havaintoja sydämen tahdista.

Eteisvärinä voidaan kuitenkin varmuudella todeta vain rytmihäiriön aikana tehdyn EKG:n eli sydänsähkökäyrän avulla.

Haasteena on löytää kohtauksittainen eteisvärinä. Tällöin asiaa voi auttaa 24–48 tuntia kestävä sydänfilmin vuorokausinauhoitus eli Holter. Nauhoituksella yritetään metsästää lyhyitä rytmihäiriökohtauksia, joita ei muiden tutkimusten aikana havaita.

Kyllä voi. Vaikka tunnustelu omin käsin on edullinen ja missä vain käytettävissä ole keino tutkia pulssiaan, voi myös älylaitteista olla apua eteisvärinän etsinnässä. Markkinoille on tullut muutamia älykelloja ja puhelimeen ladattavia maksullisia sovelluksia, joilla voit päästä eteisvärinän jäljille. Jos sinulla jo on tai harkitset älykellon hankintaa, tarkista, että se antaa 1-kanavaista EKG:tä. Tällöin se antaa luotettavaa tietoa rytmihäiriöistä. Ole tarkkana myös erilaisten aktiivisuusrannekkeiden ja -sormusten kanssa. Tarkista erikseen, minkälaista tietoa ne voivat antaa sykkeestäsi.

Myös osa verenpainemittareista saattaa varoittaa epäsäännöllisestä rytmistä. Mittarit eivät välttämättä kuitenkaan kerro, minkä tyyppisestä rytmihäiriöstä on kyse.

Pääasia on, että mikäli joku laite tai puhelimesi sovellus kertoo sinulle rytmihäiriöstä, viet tiedon eteenpäin lääkärille. Vain hän voi tehdä eteisvärinädiagnoosin ja aloittaa sen hoidon.

Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti, ja sinun - potilaan, pitää olla asiassasi valppaana. Kuuntele ja kysy jos et ymmärrä, mitä lääkäri ehdottaa.

Hoidon kaikille yhteisiä perusasioita voi summata näin:

• Eteisvärinän oireet saattavat häiritä jokapäiväistä elämää. Oireita voidaan hoitaa.
• Eteisvärinän hoidon tärkein tavoite on estää verihyytymien aiheuttamat tukokset aivojen verisuonissa. Tukoksia voi tulla myös oireettomassa eteisvärinässä.
• Eteisvärinän taustalla ovat usein muut sairaudet, kuten verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, läppävika tai diabetes. Viimeistään eteisvärinän toteamisen jälkeen näiden perussairauksien hoito pitää saada kuntoon.
• Normaali paino, tupakoimattomuus, terveellinen ruoka ja liikunta ovat asioita, joilla voit itse vaikuttaa omaan hyvinvointiisi sekä eteisvärinään.
• Lääkkeiden käyttö lääkärin ohjeiden mukaan on välttämätöntä.

Nämä kaikki kolme asiaa on hoidettava kuntoon:

• aivoinfarktin esto
• rytmihäiriöt hallintaan
• taustalla vaikuttavat sairaudet hallintaan

Eteisvärinän hoito edellyttää säännöllistä seurantaa

Eteisvärinä on yleensä krooninen sairaus. Sen takia se vaatii säännöllistä seurantaa. Seurantakäynnit ovat tavallisesti perusterveydenhuollossa, jolloin tapaat hoitajan tai lääkärin. Se, kuinka usein seurantakäynneillä tulee käydä, on kiinni oireista ja eteisvärinän taustalla olevista sairauksista, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tutkimusten tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Seurantakäynneillä käydään läpi vointia ja arvioidaan, onko lääkitys edelleen paras mahdollinen. Käynnillä kannattaa nostaa esiin arjen asioita kuten omahoidon sujumisesta sekä esimerkiksi ruokavalioon, liikuntaan, verenpaineeseen, pulssiin ja painoon liittyviä kysymyksiä. Tässä on hyvä tilaisuus keskustella myös vertaistuen merkityksestä ja mahdollisuudesta. 

Joissain tapauksissa eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä. Tällöin hoito kuitenkin jatkuu ja potilaalle valitaan lääkitys, jonka avulla hän voi elää oireetonta elämää. Rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, mutta onneksi muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät.

Aivoinfarkti on eteisvärinän vaarallisin seuraamus ja sitä estetään veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä, antikoagulantilla. Ennen vanhaan puhuttiin verenohennuslääkityksestä.

Verenohennuslääkkeet estävät tehokkaasti aivoinfarkteja. Tukosten estossa voidaan käyttää joko suoria antikoagulantteja tai varfariinia, joka tunnetaan kaupanimellä Marevan. Sen sijaan aspiriinia ei heikon tehonsa takia pidä käyttää eteisvärinään liittyvien tukosten estoon.

Hyytymistä hidastava lääkitys aloitetaan potilaan riskipisteiden laskemisella. Jos pisteitä kertyy vähintään kaksi, lääkitys aloitetaan. Kannattaa varautua siihen, että kyse on loppuelämän jatkuvasta lääkityksestä, ei ohimenevästä kuurista.

Suoria antikoagulantteja ovat apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani. Niiden etu on, etteivät ne vaadi säännöllistä laboratorioseurantaa. Marevan-hoidossa veren hyytymisnopeuden (INR) seuranta on toistuvaa.

Suorat antikoagulantit ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin varfariini estämään aivoveritulppia eteisvärinäpotilailla, mutta aivan kaikille potilaille ne eivät sovi. Niitä ei käytetä vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä, sydämen tekoläppäpotilailla eikä vaikean tukostaipumuksen hoidossa. Lääkeannosta voidaan joutua säätämään keskivaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä ja iäkkäillä tai hyvin pienikokoisilla potilailla. Huomattava ylipaino (> 120 kg) voi myös olla aihe käyttää Marevan.

Suorat antikoagulantit ovat varfariinia huomattavasti kalliimpia. Niihin voi määrätyin ehdoin saada Kelan alemman erityiskorvauksen (65 %) eteisvärinän yhteydessä ja peruskorvauksen (40 %).

Marevan-hoito ja ruokavalio

Marevan-hoitoon ja ruokailuun liittyy usein mielikuva merkittävistä rajoituksista ja hankaluuksista. Marevan-ruokavalio on kuitenkin normaali, terveellinen ruokavalio, johon lääkeannos sovitetaan eikä päinvastoin. Tasaisuus on Marevan-hoitoa käyttävän taikasana.

Marevan vaikuttaa veren hyytymisaikaa pidentävästi (vähentää hyytymistä) ja K-vitamiini puolestaan lyhentävästi (lisää hyytymistä).

K-vitamiinia saadaan pääasiassa kasviksista. On todettu, että mitä suurempi K-vitamiinin saanti on, sen paremmin INR-arvo pysyy hoitoalueella. Kasviksia kannattaa syödä puoli kiloa päivässä. On joitakin tummanvihreitä kasviksia, kuten ruusukaali, lehtikaali, pinaatti ja nokkonen, joiden määrää ruokavaliossa kannattaa tarkkailla, koska ne saattavat heikentää Marevanin tehoa. Pidä niiden määrä mahdollisimman tasaisena tai jos ne esiintyvät vain harvoin ruokavaliossasi, syö niitä vain vähän kerrallaan.

Vielä muutama huomio:

•  Alkoholi ja Marevan on arvaamaton yhdistelmä. Käytä alkoholia enintään kohtuudella (satunnaisesti ja 1–2 annosta/vrk).
•  Neuvottele luontaistuotteiden ja kalaöljyvalmisteiden käytöstä Marevan-hoidon aikana lääkärisi kanssa.
•  Vältä greippiä ja karpaloa (myös mehuna), ne vaikuttavat INR-arvoa nostavasti.

Voit hoitaa eteisvärinää itse eri keinoin, joista monet liittyvät elämäntapoihin. Älä kuitenkaan turhaa rajoita elämääsi, vaan liiku, nauti terveellisestä ruuasta ja tapaa ystäviä kuten ennenkin. Vältä asioita, joiden huomaat heikentävän vointiasi ja aiheuttavan eteisvärinäkohtauksia.

Eteisvärinäkohtaukselle altistavia yksilöllisiä tekijöitä ovat:

• valvominen
• kovat fyysiset suoritukset, kilpaliikunta
• runsas alkoholin käyttö, krapula
• kofeiini
• suuri ateriakoko/raskas ateria
• kylmät juomat
• stressi
• flunssa tai muu sairaus
• kova saunominen
• huumeet

Liiku säännöllisesti

Säännöllinen liikunta on tärkeää eteisvärinäpotilaille, kuten kaikille muillekin. Päivittäinen liikkuminen on yksi tärkeä keino, jolla voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja eteisvärinän taustalla oleviin sairauksiin. Liikunta parantaa myös autonomisen hermoston tasapainoa ja fyysistä kuntoa, jolloin rytmihäiriötkin vähenevät. Osa eteisvärinäpotilaista joutuu opettelemaan toisenlaisen tavan liikkua, kuin mihin ennen eteisvärinää on tottunut. Lue lisää liikunnasta ja eteisvärinästä.

Syö terveellisesti

Arjen ruokavalinnoilla voi itse vaikuttaa usein eteisvärinän taustalla oleviin riskitekijöihin ja sairauksiin, kuten ylipaino, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. Riittävä kaliumin ja magnesiumin saanti saattaa vähentää rytmihäiriöalttiutta, joten syö reilusti kasviksia.

Terveellisen ruokavalion periaatteet:

•  Sopivan kokoiset ateriat
•  Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä
•  Leivät ja viljatuotteet runsaskuituisina täysjyväviljatuotteina
•  Kohtuullinen määrä pehmeää, kasviperäistä rasvaa
•  Säännöllisesti kalaa
•  Vain vähän kovaa rasvaa
•  Suolaa vain vähän

On joitakin ruokavalioon liittyviä asioita, jotka saattavat laukaista eteisvärinän. Merkittävin niistä on alkoholi. Runsas alkoholin käyttö ja sitä seuraava krapula on selkeä eteisvärinälle altistava elintapatekijä.

Joillekin laukaiseva tekijä voi olla liian iso ateria, liian paljon kahvia, kolajuomaa tai muuta kofeiinia sisältävää tai kylmä juoma tai ruoka. Nämä ovat yksilöllisiä asioita, eli jokainen oppii vähitellen matkan varrella, mikä sopii itselle ja mikä ei.

Ota rennosti

Stressi tai stressin laukeaminen voi laukaista eteisvärinän. Kun tunnistaa omat stressin aiheuttajat, niitä on helpompi väistellä tai niistä on helpompi selviytyä. Mieti myös, mistä asioista nautit, mitkä asiat ovat sinusta mukavia. Järjestä niitä omaan aikatauluusi ja noudata tätä suunnitelmaa. Pimeyttä ei voi poistaa, mutta valoa voi aina lisätä! Katso vinkit stressin hallintaan

Jos eteisvärinä aiheuttaa sinulle stressiä, hanki lisätietoa. Kysy epäselvistä asioista terveydenhuollon ammattilaisilta ja keskustele kokemuksistasi muiden eteisvärinäpotilaiden kanssa.

Nuku hyvin

Nuku riittävästi ja pyri mahdollisimman säännölliseen elämänrytmiin. Unen puute ja valvominen nostavat sykettä ja altistavat rytmihäiriöille. Katso vinkit hyvään uneen.

Älä jää yksin

Eteisvärinän aiheuttamat oireet saattavat pelästyttää, ennen kuin niiden kanssa pääsee tutuksi. Samassa tilanteessa olevan ihmisen kanssa keskustelu auttaa. Vertaistukitoiminta on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten jakamista. Vertaistukihenkilö kuuntelee ja kannustaa, hän on valmennettu tehtäväänsä ja vaitiolovelvollinen. Et ole yksin eteisvärinäsi kanssa. Vertaistukea löydät esimerkiksi paikallisesta sydänyhdistyksestä.