Kuntoutuksen ja akuuttihoidon aikakausi - 2000-luku
Aivohalvauksen ennaltaehkäisy nostettiin entistä vahvemmin esille, ja koko perhe otettiin mukaan kuntoutukseen. Liitto toi esille vaihtelevaa pääsyä liuotushoitoon.
Työikäiset mukaan toimintaan
Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnassa nousivat 2000-luvun alussa esiin nuorten, 25–55-vuotiaiden aivohalvauspotilaiden asiat. Hoidon ja kuntoutuksen lisäksi korostuivat työelämään ja seksuaalisuuteen liittyvät haasteet.
Jäsenten tarpeiden pohjalta Nuotta-projektin tuloksena eri puolille Suomea syntyi parikymmentä työikäisten kerhoa. Niiden toimintaan sisältyi muun muassa liikuntaa, luentoja ja retkiä.
Vuoden 2000 Aivohalvauspäivien keskustelun aiheeksi nostettiin aivohalvauspotilaan masennus, jota esiintyi lähes puolella potilaista. Tutkimusten mukaan omaisten osallistuminen kuntoutusprosessiin vähentää merkittävästi masentuneisuutta. Liitto alkoikin muun muassa tästä syystä puhua yhä voimakkaammin aivohalvauksen kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Terttu Elon johdossa vierähtänyt neljännesvuosisata liiton historiassa vaihtui vuonna 2002, kun uutena toiminnanjohtajana aloitti Tiina Viljanen. Henkilöjäseniä liitolla oli jo 11 000 ja henkilökuntaa liiton palveluksessa 32. Jäsenyhdistyksistä 30 oli aivohalvaus- ja 26 dysfasiayhdistyksiä.
Aivohalvauksen ennaltaehkäisy nostettiin liiton viestinnässä entistä enemmän esiin 2000-luvun alussa. Tutkimusten perusteella tiedettiin, että verenpainetta alentamalla voidaan vähentää sairastuvuusriskiä merkittävästi. Kansalaisia muistettiin terveistä elintavoista, jotka vähentävät aivohalvauksen riskiä.
Liitto toi 2000-luvun alussa julkiseen keskusteluun, että aivohalvauksen akuuttihoitoon pääsy ja hoito vaihtelivat eri puolella maata. Liiton akuuttihoitoprojektin tutkimustulosten mukaan vain 55 prosenttia väestöstä oli liuotushoidon piirissä. Seitsemän vuotta myöhemmin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologit alkoivat opastaa aluesairaaloiden päivystäjiä liuotushoitojen tekemiseen videoyhteyden välityksellä, mikä oli kirjattu yhdeksi kiireellisimmistä toimenpiteistä akuuttihoitoprojektissa.
Aivohalvauksesta alettiin käyttää 2000-luvulla termiä aivoverenkiertohäiriö, jonka lyhenne on AVH. Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa.
Vuonna 2007 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille perustettiin valtakunnallinen Pro AVH -yhdistys, joka on Aivoliiton jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen yhteistyötä sekä parantaa sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvointia sekä voimaantumista. Nykyään yhdistyksen nimi on Aivoliiton AVH-ammattilaiset ry.
Liitolla suuri rooli kuntoutustoiminnan kehittämisessä
Liitto on ollut alusta asti taistelemassa yhdenmukaisen näyttöön pohjautuvan kuntoutuksen saamiseksi hoitoketjun vahvaksi lenkiksi sekä aivoverenkiertohäiriöiden että dysfasian (nykyään terminä kehityksellinen kielihäiriö) puolella.
Vuonna 1988 Suomessa käytettiin 2,7 miljoonaa hoitopäivää pelkästään aivohalvauspotilaiden hoitoon. Vuonna 2007 vastaava luku oli 1,7 miljoonaa.
Liitossa ymmärrettiin jo varhain, että pelkkä fyysinen kuntoutus ei riitä, vaan sairastuneen yleistä toimintakykyä pitää parantaa. Sopeutumisvalmennuksella on ollut merkittävä vaikutus sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaadun paranemisessa, kertoo liiton palvelupäällikkönä 2000-luvulla toiminut Ann-Mari Veneskoski.
Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaa kehitettiin vahvasti 2000-luvulla Erityisosaamiskeskus Suvituulessa. Erityisesti moniammatillisuus osana kuntoutusta loi vahvan pohjan toiminnalle ja toimi mallina muille palveluntuottajille. Stean rahoittamien AVH-kurssien osalta sopeutumisvalmennus-termistä luovuttiin vuonna 2021.
Esimerkiksi perhekurssit kehityksellinen kielihäiriö -diagnoosin saaneille on kehitetty kokonaan Aivoliitossa. Myös kommunikaatiokurssit AVH-kuntoutujille kehitettiin meillä, toimivassa mallissa läheinen on mukana koko kurssilla ja kommunikaatiomenetelmiä opetellaan yhdessä”, sanoo Veneskoski.
Vuonna 2006 Aivoliiton palvelutoimintaa jatkamaan perustettiin Aivoliiton palvelut oy. Sen tehtävänä on järjestää erityisosaamista vaativia moniammatillisia palveluita kohderyhmilleen. Tavoitteena on panostaa toiminnan laatuun mahdollisimman paljon, jotta asiakas hyötyy saamastaan palvelusta ja samalla kehittää palveluita, jotta ne vastaavat asiakkaan tarpeita.
Afaatikoille osallistumisen mahdollisuuksia
Liitossa huomattiin jo 90-luvulla, että henkilöille joilla on vaikea afasia, ei löydy mielekästä tekemistä akuuttikuntoutusvaiheen jälkeen ja vaarana on syrjäytyminen sosiaalisista tilanteista. Niinpä liitossa kehitettiin Juttu-tupa -toiminta, jonka ensimmäiset ryhmät alkoivat vuonna 2007 Aivoliiton toimintana. Nykyään ryhmät toimivat työväen- ja kansalaisopistoissa ympäri Suomen.
Juttu-tuvat tarjoavat mielekästä tekemistä ja vertaistukea sekä niissä kannustetaan ja tuetaan osallistujia vuorovaikutukseen. Osallistujat kokevat, että heillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa ja olla osallisena arkensa päätöksissä.