Aivoterveys koko kansan asiaksi - 2020-luku

Aivoterveyden edistäminen yhä enemmän osaksi toimintaa

Aivoliitto juhlistaa 45-vuotista historiaansa vuonna 2022 teemalla Suomi elää aivoista. Teemalla haluamme korostaa, että vauvasta vaariin on tärkeää pitää huolta aivoista ja aivoterveydestä. Se on tae myös sille, että suomalaisilla on sellainen terveys ja hyvinvointi, joka takaa riittävän toimintakyvyn kullekin yksilölle toteuttaa omia unelmiaan ja mahdollisuuksiaan.

Aivoliiton 45. toimintavuonna Suomi elää aivoista -teema näkyy mm. verkkosivuilla ja lehdissä aivojen ja aivoterveyden merkityksen nostamisena niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta. Digitaalinen kooste kokoaa yhteen Aivoliiton toimintaa eri vuosikymmeniltä aivojen ja puheen asialla sekä lopuksi tuo esille tulevia suunnitelmiamme aivoterveyden hyväksi.

Aivoliitto aloitti vuonna 2021 kansallisen aivoterveysohjelman valmistelun, jonka tarkoituksena on löytää tuloksellisimmat keinot aivoterveyden edistämiseksi. Valmistelun lähtökohtana on painotetusti aivoterveys ja sen myötä pohdinta tekijöistä, jotka ovat erityisen tärkeitä eri-ikäisten ihmisten aivoista huolehtimisen näkökulmasta.

Näistä lähtökohdista toteutettavan aivoterveysohjelman voidaan ajatella vaikuttavan pitkällä tähtäimellä myös ehkäistävissä olevien aivosairauksien ilmaantuvuuteen. Aivosairaudet ovat edelleen kalleimmat kansantautimme. Nykyisen ennusteen mukaan joka toinen yli 45-vuotias nainen, ja joka kolmas mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen, yleisimmin muistisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja aivovammoihin.

Kansallinen aivoterveysohjelma tarkoittaa yleisesti huomion ja ymmärryksen lisääntymistä aivojen toiminnan lainalaisuuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Ohjelman myötä tulisi nähdä myönteistä kehittymistä vuosikymmenen loppuun mennessä vähintään ohjelman valmistelun aikana määriteltyjen erityisen tärkeiden tekijöiden osalta niin lasten ja nuorten kuin työikäisten ja ikääntyvien osalta, kertoo Aivoliiton toiminnanjohtajana vuonna 2021 aloittanut Mika Pyykkö.

Vuonna 2022 Aivoliitto kouluttaa uusia vapaaehtoisia edistämään aivoterveyttä paikallisyhdistyksien kanssa.

Järjestön rooli tulevaisuudessakin suuri

Toiminnanjohtaja Mika Pyykön mukaan Aivoliiton tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta ja työntäyteiseltä, jos ja kun osaamme uudistaa yhteisömme toimintaa riittävän ennakkoluulottomasti. Uusien toimintatapojen kehittämisessä on oltava herkkänä toimintaympäristössämme tapahtuneille ja tapahtuville muutoksille. Aivoliitolla on nykyään 36 jäsenyhdistystä, joista 25 on AVH-jäsenyhdistyksiä ja 11 kehityksellinen kielihäiriö -jäsenyhdistyksiä.

Haluan uskoa, että järjestöt ovat edelleen omimmillaan vertaistuen ja kokemustoimijuuden mahdollistajina sekä toimintaansa kehittämällä mielekäs ympäristö vapaaehtoisuuden toteuttamiselle. Ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan sekä kohderyhmiemme hyväksi tehtävän työn on joka tapauksessa oltava mitattavasti tuloksellista, luonnehtii Pyykkö.

Palvelutoiminta on edelleen keskeinen osa Aivoliiton toimintaa. Palvelutoiminnasta vastaa Aivoliiton palvelut oy. Se on yhteiskunnallinen yritys, jonka liiketoiminta on laadukasta ja kestävää, voittovarat käytetään sekä toiminnan kehittämiseen että Aivoliitto ry:n yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. Tulevaisuudessa Aivoliiton toimintaan vaikuttavat myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen vuonna 2023 ja rahapelituottojen hyödyntämistapaan todennäköisesti tulevat muutokset vuonna 2024.

Somessa joku oli juuri ollut pettynyt jouduttuaan sopeutumisvalmennuskurssille Suvituuleen kun ei päässyt kylpylään. Lukuisilta kursseja käyneiltä tuli kommentteja, että on lottovoitto päästä Suvituuleen, sillä jos apua ja tukea kaipaa, niin tämä todella on paikka, josta sitä saa, kertoo Aivoliiton pavelut oy:n toimitusjohtaja Pekka Kankaanpää.

Verkkoon siirtyminen toi palvelut entistä useamman saataville

Koronapandemia mullisti kahdessa vuodessa järjestön tavat kohdata ihmisiä kun toiminta siirtyi monilta osin verkkoon, ja palveluista tuli entistä enemmän valtakunnallisia. Nyt toimintaan pääsevät osallistumaan hekin, joille se ei olisi pitkistä välimatkoista johtuen muuten mahdollista. Verkkokohtaamisia aiotaan jatkaa koronan jälkeenkin osana toimintaa.

Nyt verkon kautta järjestämme vapaaehtoisten toimintaa ja koulutuksia viikottain sekä tapaamme yhdistysten jäsenten kanssa. Liiton vapaaehtoisten tukena pystytään olemaan entistä enemmän. Toki fyysiset kontaktit ovat tärkeitä, joten mietimmekin jatkossa, miten voimme yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla perinteisen ja verkon välityksellä toteutuvan toiminnan, kertoo Aivoliiton järjestöpäällikkö Elina Salo-Orkamaa.

Koronapandemian aikana on järjestetty verkossa AVH puheeksi -webinaareja, ja myös Aivoliiton AVH-päivät toteutettiin verkkoseminaarina vuonna 2021. Liitto alkoi järjestää Kello viiden tee -verkkotreffejä jäsenyhdistysten hallitusaktiiveille ja etäjumppia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille AVH-yhdistyksen jäsenille. Aivoliiton Pääosassa pää -kuunnelmasarjasta tuli korona-aikana hitti. Se on alakoululaisten käyttöön tuotettu maksuton, kuvitettu kuunnelmasarja, joka käsittelee aivojen toimintaa aivoterveyden kautta.

Aivoliitto alkoi vuonna 2020 järjestää sopeutumisvalmennuskursseja myös adhd ja autismikirjon lapsiperheille. Samana vuonna liitossa alkoi AVH-perhetuen hanke, jonka tavoitteena on kehittää läheisille tarjottavaa tukea. Lisäksi alkoi Pihalla-hanke, joka toteuttaa maksuttomia liikuntaryhmiä Tampereen alueella yläkoululaisille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai epäily siitä.

Olisi tärkeää, että jokainen toimija tuntisi olevansa osa isompaa Aivoliitto-yhteisöä, jolle hän antaa panoksensa ja josta saa osansa: oli sitten työntekijä, luottamustehtävässä, vapaaehtoinen tai opiskelija, sanoo järjestöpäällikkö Elina Salo-Orkamaa.