Osa 4: Aivopesu

Onko pakko mennä ajoissa nukkumaan? Neljännessa osassa Tuisku saa aivopesun.

Kuuntele ja katso YouTubessa:

Hauskoja faktoja ja pohdittavaa

Pääasioita unesta:

• Jos uni olisi turhaa, siitä olisi evoluution aikana hankkiuduttu eroon. Vielä ei ole löydetty yhtään eläintä, joka ei nukkuisi.
• Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään, jokaista kolmea tai neljää valvottua tuntia kohden ihminen tarvitsee tunnin yhtäjaksoista unta.
• Unen tarve on yksilöllistä, mutta lapset ja nuoret tarvitsevat vähintään 8–10 tuntia unta. Erityisen tärkeää riittävä uni on teini-iässä, jolloin aivot muuttuvat ja muovautuvat erityisen paljon.

Pohdittavaa: Miksi aivot tarvitsevat unta?

• Uni on aivoissa aktiivista aikaa. Se on välttämätön huoltotauko, jolloin keho ja etenkin aivot palautuvat valveen aikaisista rasituksista. Aivojen energiavarastot täytetään ja aivoissa suoritetaan huolto- ja puhdistustöitä, joita ei ilman unta tapahdu.
• Aivoista on hiljattain löydetty myös oma puhtaanapitoon liittyvä lymfakiertonsa, joka on aktiivisimmillaan unen aikana. Yöllä aivot huuhtelevat itseään ja hankkiutuvat eroon haitallista kuona-aineista. Uni on siis aivopesua!
• Aivot muovautuvat koko elämämme ajan. Uni on sen edellytys. Päivän aikana hermoverkosto muodostaa valtavan määrän uusia kytköksiä päivän tapahtumiin liittyen. Nukkuessa aivot käsittelevät kaikkea tätä uutta tietoa ja erilaiset tapahtumat järjestäytyvät mielessä. Tärkeitä hermoyhteyksiä vahvistetaan ja turhat yhteydet siivotaan pois.

Pääasioita stressistä:

• Stressireaktio syntyy stressihormoneiden erityksestä. Ne saavat hengityksen ja sykkeen kiihtymään, kuivattavat suuta ja nostavat verenpainetta. Stressin tarkoituksena kun on auttaa meitä selviytymään tiukan paikan tullen.
• Lyhytaikainen ja maltillinen stressi parantaa esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojamme, keskittymiskykyämme ja saa luovuutemme puhkeamaan kukkaan. Myös vastustuskykymme paranee.
• Stressin pitkittyessä välittäjäaineita, kuten dopamiinia ja noradrenaliinia, erittyy liikaa. Silloin ne eivät enää tue, vaan päinvastoin häiritsevät aivojen toimintaa.
• Esimerkiksi krooninen työstressi on yhdistetty kudostuhoon etuotsalohkojen alueella. Aivokuvissa tämä näkyy keskushermostomme muodostavien harmaan tai valkean aineen tilavuuden pienenemisenä.
• Aivot ovat onneksi hyvin muokkautuvat, ja kun asiaintila muuttuu, aivot voivat yleensä palautua. Oppimisen sekä rentoutumisharjoitusten tuottamat aivomuutokset ovat yleisesti vastakkaisia stressin aiheuttamille aivomuutoksille.

Pohdittavaa: Mitä jos stressaa?

• Nykyarki on aivoille haastavaa. Ympäristömme on täynnä ärsykkeitä, elämämme pitkälle aikataulutettua ja meillä on paineita: lapsilla koulussa ja ehkä harrastuksissakin, aikuisilla työelämässä. Lyhytkestoinen stressi motivoi ja auttaa meitä keskittymään paremmin. Pitkään jatkuva stressi ja sen aiheuttamat elintoimintoimintojen muutokset ovat kuitenkin haitallisia aivoille ja koko keholle. Aivojen on tärkeää saada unen lisäksi arjessakin tarpeeksi aikaa palautumiseen, rauhoittumiseen ja rentoutumiseen.
• Rentoutuminen on lepoa, virkistäytymistä sekä omien tunteiden ja ajatusten kuuntelemista. Jokainen voi valita siihen mieleisensä keinon. Se voi olla esimerkiksi musiikin kuuntelua, lukemista, luonnossa liikkumista. Myös piristävät harrastukset ja kaverien tapaaminen voivat rentouttaa.
• Rentoutuessa hermosto rauhoittuu kokonaisvaltaisesti. Stressihormonien taso laskee ja mielihyvähormonien, kuten betaendorfiinin ja oksitosiinin eritys lisääntyy.
• Rentoutuneena ihminen muun muassa oppii ja kestää paineita paremmin, ajattelee selkeämmin, on rauhallisempi ja hänen on helpompi nukahtaa.
• Rentoutumista ja rauhoittumista voi harjoitella esimerkiksi tietoisen läsnäolon harjoituksilla.

Pohdittavaa: Miksi musiikki on aivojen supervoima?

• Musiikki aktivoi aivoja erityisesti lapsena, mutta vaikutus jatkuu koko ihmisiän.
• Laulamisen voima on ihmeellinen: musiikilla voidaan virkistää jopa dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa.
• Musiikin myötä aivojen verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Jopa persoonallisuus vireytyy. Musiikin harrastamisen myötä aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua.
• Musiikin kuuntelu, laulu ja soittaminen voivat sekä rentouttaa että lisätä energiaa.
• Lempimusiikkia kuunnellessa elimistön dopamiinitasot nousevat ja näin se rentouttaa jopa lihaskireyksiä ja vaikuttaa elimistön hormonitasapainoon.

Pääasioita tanssista:

• Tanssi stimuloi aivoja, koska siinä yhdistyy sekä liike että musiikki, jotka molemmat ovat hyväksi aivoille.
• Tanssi on monipuolinen ja tehokas liikuntalaji, joka kehittää kehonhallintaa kokonaisvaltaisesti ja nostaa samalla peruskuntoa.
• Tanssi myös parantaa tasapainoa, koordinaatiota sekä nivelten liikkuvuutta ja lihaskuntoa. Lisäksi tanssi tekee hyvää aivoille, sillä aivot kaipaavat liikuttamista, virikkeitä ja älyllistä ponnistelua.