Osa 1: Päämääränä pääkaupunki

Kuuntele ensimmäinen osa ja tutustu päähenkilöihin Tuiskuun, äitiin ja retikulosyytti Retiin.

Kuuntele ja katso YouTubessa:

Hauskoja faktoja ja pohdittavaa

Pääasioita verisuonista:

• Aivoissa on noin 600 kilometriä verisuonia eli jos ne laitettaisiin suoraan peräkkäin, riittäisivät ne Turusta Tukholmaan ja takaisin.
• Aivot tarvitsevat verta jatkuvasti. Verenkierto kuljettaa aivoille happea, glukoosia ja muita ravintoaineita, jotka ovat aivoille elintärkeitä. Se myös poistaa aivoista hiilidioksidia, kuona-aineita ja erilaisia hajoamistuotteita ja huolehtii aivojen lämpötasapainosta.
• Aivoverisuonien läpi kulkee noin 1 000 litraa verta vuorokaudessa. Ohuimmat hiussuonet ovat niin ohuita, että niitä mahtuisi noin 80 yhden hiuksen sisään.

Pohdittavaa: Mitä, jos veri ei kierrä?

• Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoinfarktia eli aivoverisuonitukosta tai aivoverenvuotoa.
• Lyhytkin katko aivoverenkierrossa vaikuttaa välittömästi toimintaamme, ja jo muutaman minuutin katkosta voi aiheutua pysyvä vaurio aivoihin. Jos verenkierto häiriintyy esimerkiksi suonen tukkeutumisen eli aivoinfarktin seurauksena, ilman happea jäävä aivokudos menee kuolioon ja tuhoutuu.
• Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmaantuessa on ensiarvoisen tärkeää päästä nopeasti hoitoon – toipuminen on yhteydessä siihen, kuinka nopeasti hoito on aloitettu.

Aivoverenkiertohäiriön oireita ovat äkillisesti alkanut:

• suupielen roikkuminen
• toisen käden tai jalan voimattomuus tai tunnottomuus
• puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen ja ymmärtämisen vaikeus
• näköhäiriöt, esimerkiksi kahtena näkeminen tai toispuoleinen sokeus
• huimaus tai tasapainohäiriö ja vaikeus kävellä

Jos huomaat jonkun saavan aivoverenkiertohäiriön oireita, soita välittömästi hätänumeroon 112.

Lisälukemista aivoverenkiertohäiriöistä löytyy Aivoliiton sivulta.

Pääasioita hermosoluista:

• Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua eli neuronia ja noin 1 000 miljardia tuki- eli gliasolua. Jokainen hermosolu on yhteydessä tuhannesta kymmeneen tuhanteen toiseen hermosoluun.
• Neuronit eli hermosolut toimivat pääasiassa signaalien välittäjinä ja prosessoijina sekä muistina.
• Toimintaa kiihdyttävät ärsykkeet kulkevat neuroneihin tuojahaarakkeiden eli dendriittien välityksellä ja niistä eteenpäin viejähaarakkeiden eli aksonien kautta. Solujen välisiä kytkentöjä kutsutaan synapseiksi.
• Gliasolujen tehtävänä on huolehtia erilaisista aputehtävistä kuten myeliinitupen muodostamisesta aksonien ympärille. Lisäksi ne huolehtivat ravinto- ja kuona-aineiden aineiden kuljetuksesta verisuonten ja neuronien välillä sekä säätelevät kemiallista tasapainoa.
• Oletko nähnyt sarjakuvissa, kun hahmon pään yläpuolelle syttyy lamppu hänen keksiessään jotain? Aivotoiminta tuottaa oikeastikin energiaa noin 20 wattia, mikä riittäisi sytyttämään led-lampun.
• Viestit aivoissa kulkevat sähköisinä signaaleina. Ne voivat edetä jopa 120 metriä sekunnissa.

Pohdittavaa: Mikä on veri-aivoeste?

• Veri-aivoeste on fyysinen este, joka säätelee erilaisten aineiden pääsyä verenkierrosta aivosoluihin. Fyysinen este tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että aivohiussuonten solujen välit ovat tiiviimpiä. Veri-aivoeste tunnetaan myös lyhenteellä BBB (Blood-Brain Barrier).
• Veri-aivoesteen tehtävänä on estää haitallisten aineiden, kuten erilaisten lääkeaineiden, muiden kemikaalien tai mikrobien pääsy keskushermostoon. Näin se muun muassa suojelee keskushermostoa tulehduksilta.
• Veri-aivoesteen kuitenkin voivat läpäistä sellaiset aineet, joilla on riittävän pieni molekyyli tai jotka ovat rasvaliukoisia. Tällaisia ovat esimerkiksi kofeiini, etanoli, nikotiini, erilaiset steroidit ja rasvat. Lisäksi veri-aivoesteen voivat läpäistä sokerit, valkosolut eli leukosyytit, happi ja hiilidioksidi. Osaatko sanoa, mitkä näistä ovat aivoille hyödyllisiä ja mitkä haitallisia?