Mikä kehityksellinen kielihäiriö on?

Kehityksellinen kielihäiriö lapsuus- ja nuoruusiässä

Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kehityksellinen kielihäiriö. Puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista.

Kehityksellisessä kielihäiriössä (aiemmin dysfasia, kielellinen erityisvaikeus) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Lapsen kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät siis kehity iän mukaisesti. Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään sanoja lauseiksi. Lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta.

Lapsi saattaa olla myös puhumaton tai hänen puheensa on hyvin epäselvää. Asioista kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta.

Kielellisen ymmärtämisen vaikeudet ovat hyvin tavallisia. Lievemmät ymmärtämisongelmat saattavat tulla esiin vasta kouluiässä. Vaikeusasteesta riippuen ne voivat näkyä joko pidemmissä ohjeissa, käsitteissä ja vaikeammista asioista keskusteltaessa tai jo arkitilanteissa, ja lapsen jokapäiväisissä toiminnoissa.

Jos lapsella on vaikeuksia itseilmaisussa, ymmärretyksi tulemisessa ja muiden ymmärtämisessä, useat arkeen liittyvät tilanteet ovat lapselle yllättäviä ja epävarmoja, odottamattomia, jopa pelottavia. Lapsi saattaa purkaa kommunikointitarvettaan monella tavalla tai turhautua, kun ei ymmärrä tai tule ymmärretyksi.

Muitakin vaikeuksia voi esiintyä

Kehitykselliseen kielihäiriöön voi liittyä liitännäisvaikeuksia, joita ovat esimerkiksi motorinen kömpelyys, tarkkaavuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat sekä aistisäätelyn vaikeudet. Lisäksi sosiaalisissa taidoissa ja tunnesäätelyssä voi esiintyä puutteita.

Kouluiässä kielelliset vaikeudet näkyvät usein oppimisvaikeuksina

Kouluikään varttuessa lapsen puhe yleensä selkiytyy ja jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy. Kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia, jos ne ovat pitkiä, käsitteellisiä ja monimutkaisia. Lapsella voi olla haasteita uusien sanojen oppimisessa, asioiden nimeämisessä ja tilanteeseen sopivien sanojen löytämisessä. Tämä voi vaikeuttaa keskusteluja esimerkiksi ikätovereiden kanssa.

Kouluiässä kielelliset vaikeudet näkyvät usein oppimisen vaikeuksina, joista tavallisimpia ovat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä vieraiden kielten- ja matematiikan oppimisvaikeudet. Lukemisen vaikeudet vaikeuttavat edelleen tiedonhakua ja lukemalla oppimista. Matematiikassa erityisesti ajan hahmottaminen ja sanalliset tehtävät voivat tuottaa vaikeuksia.

Kouluiässä saattaa ilmetä kielihäiriön vuoksi keskittymisvaikeutta ja puutteita oman toiminnan ohjauksessa. Siirtyminen paikasta toiseen, kuten kouluun lähtö tai välitunnille siirtyminen, voi tuottaa vaikeuksia. Oppitunnilla lapsi saattaa reagoida herkästi häiritseviin ärsykkeisiin, jolloin keskittyminen herpaantuu ja paikoillaan pysyminen oppitunnin ajan on vaikeaa. Kehityksellisestä kielihäiriöstä kouluiässä voit lukea lisää Aivoliiton oppaasta "Kehityksellinen kielihäiriö kouluiässä".

Oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus

Nuoruusiässä oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Kielihäiriöisillä nuorilla esiintyy usein edelleen oppimisen vaikeuksia kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia sekä pulmia vieraissa kielissä ja matematiikassa. Esimerkiksi lukemisen hitaus saattaa ilmetä kotona tv:n katselun yhteydessä, kun nuori ei ehdi lukemaan tekstityksiä.

Oppimisessa vaaditaan uusien kielellisten käsitteiden hallintaa. Opittuja tietoja ja taitoja pitää kyetä myös yhdistelemään aiemmin opittuun tietoon. Uudet käsitteet ja niiden merkitykset voivat unohtua herkästi, jos ne eivät toistu arjessa riittävän usein.

Tarkkaavaisuuden ylläpitoon ja suuntaamiseen sekä oman toiminnan ohjaamiseen liittyvät vaatimukset kasvavat. Nuoren on tultava toimeen myös entistä useampien opettajien, muiden aikuisten ja ikätovereiden kanssa. Sosiaalisissa tilanteissa nuoren voi olla vaikea keksiä tilanteeseen sopivaa sanottavaa tai pukea omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan sanoiksi. Se voi vaikeuttaa ystävyyssuhteiden luomista ja niiden ylläpitämistä. Kehityksellisestä kielihäiriöstä nuoruusiässä voit lukea lisää Aivoliiton oppaasta "Kehityksellinen kielihäiriö nuoruusiässä".

Aikuisuudessa kielelliset pulmat voivat haitata työtehtävistä suoriutumista

Aikuisena kielelliset vaikeudet voivat näkyä edelleen haasteina tuottaa ja ymmärtää kielellisiä ilmaisuja ja oppia uusia käsitteitä. Työelämässä vaikeuksia voivat tuottaa erilaiset lukemista, kirjoittamista ja vieraita kieliä koskevat tehtävät. Työtehtävistä suoriutumista vaikeuttavat haasteet ymmärtää ja noudattaa ohjeita, jotka sisältävät monimutkaista kieltä ja uusia käsitteitä. Kehityksellisestä kielihäiriöstä aikuisuudessa voit lukea lisää Aivoliiton oppaasta "Kehityksellinen kielihäiriö aikuisiässä".

Lähteet ja lisälukemista:

Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T: (toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PS-kustannus.

Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2008 Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. PS-kustannus.

Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häiriö, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Oppimisvaikeus.fi

Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) 2003. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kehityksellistä kielihäiriötä tehdään tunnetuksi kansainvälisellä yhteistyöllä Raising Awareness for Developmental Language Disorder -organisaation koordinoimana. Sivuilta löydät "Faktoja kehityksellisestä kielihäiriöstä" käännettynä useille eri kielille.

Lue lisää kehityksellisestä kielihäiriöstä Aivoliiton verkkosivuilta.

Aivoliiton tuottama video kertoo lyhyesti, miten kehityksellinen kielihäiriö ilmenee, sekä miten lasta ja hänen perhettään voidaan tukea ja kuntouttaa. Asiantuntijana puheterapeutti Anna-Kaisa Antila.