Lapset ja nuoret ja uni
Lapsi ja nuori tarvitsee unta ikänsä mukaisesti. Riittävä uni ja lepo edistävät lapsen kasvua ja kehitystä. Uni mahdollistaa päiväaikaisen oppimisen ja opitun muistiin painamisen. Uni tukee lapsen kasvua, sillä unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia.
Päivällä koetut vaikeat asiat ja pelot käsitellään unen aikana ja siten uni auttaa kehittämään tunne-elämää. Riittävän pitkän ja laadukkaan yöunen jälkeen lapsi ja nuori on iloinen, virkeä ja luova ja jaksaa keskittyä leikkiin, koulutehtäviin ja muihin päivän toimintoihin.
Kasvavan lapsen uni
Aivojen kypsyminen ja unen ja vuorokausirytmin kehittyminen ovat yksilöllisiä prosesseja. Myös unen tarve on yksilöllistä, toiset lapset tarvitsevat enemmän unta, kun taas toiset pärjäävät lyhyemmillä yöunilla. Unen määrä on sopiva, jos lapsi voi päivisin hyvin ja vaikuttaa virkeältä. Tilapäiset stressitekijät, esimerkiksi sairaudet, voivat lisätä unen tarvetta.
Lapsen unen tarve on suurimmillaan heti syntymän jälkeen. Lasten päivä- ja yöunen yhteenlaskettu määrä kolmen kuukauden iässä on keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Unen kokonaismäärä vähenee läpi lapsuusiän. Viisivuotias nukkuu keskimäärin hieman yli 10 tuntia vuorokaudessa ja 10–11-vuotias hieman alle 10 tuntia vuorokaudessa. Erityisesti ensimmäisinä elinvuosina lasten väliset erot unen kokonaismäärässä voivat kuitenkin olla suuria. Erot tasoittuvat iän myötä. (Lähde THL)
Työikäiset ja uni
Virkistävä ja palauttava uni on ihmisen voimavaratekijä. Virkistävä uni mahdollistaa hyvän vireystilan ja kuormituksesta palautumisen. Virkistävä uni on keskeinen perusta aivojen ja mielen terveydelle ja hyvinvoinnille. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen on luova ja energinen.
Uni on keskeinen tekijä sekä aivojen eheän rakenteen että toiminnan turvaamiseksi. Normaali unen pituus, n. 6–8 h, tukee aivokuoren paksuutta, valkean aineen eheää rakennetta ja hyviä toiminnanohjaustoimintoja (Tai et al., 2022). Unen vaikutus aivoterveyteen on monitahoinen, joista yksi keskeinen vaikutus liittyy aivojen tehokkaampaan jätehuoltoon, josta vastaa aivojen glymfaattinen järjestelmä. Aivot puhdistuvat unen aikana kuona-ainesta voimistuvien vasomotoristen ja hengityspulsaatioiden myötävaikutuksella. Näitä mekanismeja on selvitetty ansiokkaasti Suomessa Kivinimen tutkimusryhmän toimesta (Helakari et al., 2022). Riittämätön uni uhkaa sekä aivojen rakennetta että toimintaa osin heikentyneiden puhdistustoimintojen vuoksi ja voi pahimmillaan altistaa jopa muistisairauksille. Riittämätön uni altistaa ahdistuneisuudelle, masennukselle ja monille muille sairauksille sekä lisää onnettomuusriskiä. Lisäksi riittämätön uni heikentää aivojen tarkkaavuus-, muisti-, toiminnanohjaus- ja tunnetoimintoja. Riittämättömän unen taustalla voi olla unettomuutta tai muita unihäiriöitä tai joskus yksinkertaisesti se, ettei unelle priorisoida riittävästi aikaa
Ikääntyvät ja uni
Riittävä, virkistävä ja palauttava uni on voimavara, joka tukee resilienssiä selviytyä elämän haasteista ja vastoinkäymisistä, auttaa lievittämään ja sietämään kroonista kipua ja tukee hyvää tunnesäätelyä, mielialaa ja tiedonkäsittelytoimintoja. Riittämätön uni puolestaan heikentää merkittävästi aivoterveyttä, mielialaa ja elämänlaatua sekä mahdollisuuksia olla aktiivinen ja elinvoimainen toimija.
Ikääntyvillä unen haasteet ovat yleisiä ja monitaustaisia. Riittämätön ja heikkolaatuinen uni voi liittyä moniin eri tekijöihin kuten kipuihin, tiheävirtsaisuuteen, uniapneaan tai muihin unihäiriöihin tai unta häiritseviin ympäristötekijöihin, kuten levottomaan omaishoidettavaan. Uniapnea vaikeutuu tyypillisesti iän myötä. Moninaisista taustoista johtuen uniongelmien arviointi ja hoito vaatii aikaa ja paneutumista.
Unen haasteet ja osa unilääkkeistä aiheuttaa myös tiedonkäsittelyn ja erityisesti muistin, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia. Univaje altistaa myös tunteiden ja mielialan säätelyn haasteille, masennukselle ja ahdistuneisuudelle. Unettomuus altistaa masennukselle ja toisaalta masennus unettomuudelle. Myös kipukynnys madaltuu heikon unen vuoksi. Kivut heikentävät unta ja toisaalta heikko uni lisää kivun kokemusta.
Riittämätön ja heikkolaatuinen uni johtaa monenlaisiin haitallisiin kierteisiin heikentäen merkittävästi aivoterveyttä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä monet muut kivut ovat yleisiä iäkkäillä ja lisäksi tiheävirtsaisuus johtaa monen kohdalla useisiin yöllisiin heräämisiin.
Omaishoitajilla uni on usein myös katkonaista ja riittämätöntä. Toisaalta hoitolaitoksissa ja huonokuntoisilla vanhuksilla unirytmi saattaa mennä sekaisin, jos päiväaikaisesta aktiivisuudesta ei huolehdita tai jos rytmi määräytyy hoitolaitoksen työntekijäresurssien eikä hoidettavien vuorokausirytmin mukaan. Joskus varsin pienetkin toimet hyvän unirytmin ylläpitoon mahdollistavat riittävän, virkistävän ja palauttavan unen aivoterveyden näkökulmasta.
