Uni suojaa ikäpotentiaalia

Uni suojaa ikäpotentiaalia

Ikääntyvät ovat yhä suurempi väestön osa. Onnistunut vanheneminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä yksilöille, heidän läheisilleen, että yhteiskunnalle. Ikääntyvien tiedot ja taidot sekä niihin linkittyvät inhimilliset ja yhteiskunnalliset voimavarat tiivistyvät uuteen termiin, ikäpotentiaaliin. Ikäpotentiaali kytkeytyy vahvasti ikääntyvien aivoterveyteen, jota uni, aivoterveyden keskeinen peruspilari, suojaa.

Ikäpotentiaalia voidaan tehdä näkyväksi kuulemalla ja arvostamalla ikääntyvien elämänkokemusta, tunnistamalla ja ottamalla käyttöön heidän osaamispääomansa sekä tarkastelemalla esimerkiksi sitä, miten he ovat selviytyneet haastavista elämäntilanteista. Mahdollisista sairauksista huolimatta, jokaisella ikääntyvällä on ikäpotentiaalia. Ikäpotentiaalia voidaan kuitenkin vahvistaa aivojen hyvinvointia ja terveyttä vaalimalla.

Aivosairauksien ehkäisy tukee väestön tervettä vanhenemista ja aivosairauksien hyvä hoito sairastuneiden toimintakykyä ja heidän läheistensä hyvinvointia. Aivoterveyttä suojaavien tekijöiden, kuten hyvän unen, huomiointi puolestaan tukee jokaisen ikääntyvän aivoterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä.

Unen merkitys aivoterveydelle korostuu ikääntyessä. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja väärin laskostuneista proteiineista, joiden kertyminen on yhteydessä muistisairauksiin. Lisäksi uni mahdollistaa kehon ja mielen palautumisen. Uni tukee tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistitoimintoja, ja emotionaalista hyvinvointia. Unen aikana aivojen muistijäljet vahvistuvat, jolloin päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoisempiin muisteihin. Toisaalta unien näkeminen mahdollistaa tunnepitoisten asioiden ja tapahtumien käsittelyn, mikä voi auttaa tunteiden säätelyssä.

Hyvä uni tarkoittaa riittävän pitkää ja laadukasta unta. Ikääntyminen itsessään vaikuttaa uneen ja myös ikääntymisen myötä yleistyvät vaivat ja sairaudet voivat häiritä unta. Lisäksi unihäiriöt, kuten uniapnea, yleistyvät. Silloin, kun omat keinot unen tukemiseen eivät riitä on syytä hakeutua lääkäriin. On tärkeää selvittää, onko unen haasteiden taustalla unihäiriötä, tai jotain muuta sairautta, jonka hyvä hoito voisi tukea unta.

Ennen lääkäriin hakeutumista kannattaa kuitenkin pyrkiä parantamaan unihygieniaa, eli miettimään, mitä itse voi tehdä unen hyväksi. Tällaisia keinoja ovat mm. säännöllinen uni- ja päivärytmi, päiväaikaisesta sopivasta aktiivisuudesta ja palautumisesta huolehtiminen, vuorokauden aikaan ja vireystilaan sopiva valaistus, alkoholin ja kahvin välttäminen illalla, sekä unta tukeva, hiljainen, viileä ja pimeä nukkumisympäristö.

Jokainen ikääntyvä ansaitsee mahdollisuuden hyvään uneen riippumatta aivoterveyden tilasta, toimintakyvystä tai asumisympäristöstä.  Uneen panostaminen tukee ikääntyvän aivoterveyttä, mielen hyvinvointia, voimavaroja ja toimintakykyä. Unella ja sen turvaamalla ikäpotentiaalilla on merkitystä myös yhteiskunnallisena voimavarana.

Kirjoittajat:

Kaisa Hartikainen, neurologian erikoislääkäri, dosentti, johtava asiantuntija, Kansallinen aivoterveysohjelma

Sirkkaliisa Heimonen, psykologian tohtori, sairaanhoitaja, varatoiminnanjohtaja, Ikäinstituutti

Teemu Paajanen, psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava psykologi, Työterveyslaitos

Lue seuraavaksi

Näyttöön perustuvia suosituksia lasten, nuorten ja huoltajien älypuhelimien käytölle

Julkaistu

  • Kansalliset suositukset

Vertaisryhmistä voimaa uniongelmien kanssa elämiseen

Julkaistu

  • Blogi

Käytännön toimenpiteitä toteuttamaan tarvitaan laaja joukko eri alojen organisaatioita ja asiantuntijoita.