Kansallinen unitutkimus: suomalaiset arvostavat unta, mutta ovat silti valmiita tinkimään siitä

Kansallisen aivoterveysohjelman teettämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten unitottumuksia sekä nukkumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn perusteella unen määrää ja laatua arvostetaan, mutta toisaalta siitä ollaan valmiita tinkimään melko helposti. Kansallinen unitutkimus on osa Aivoliiton kumppaniensa kanssa koordinoimaa kansallisen aivoterveysohjelman toimeenpanoa. Tavoitteena on inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.

Vaikka kaksi kolmesta (69 %) suomalaisesta kokee nukkuvansa tarpeeksi, unesta ollaan myös herkästi valmiita tinkimään. Tämä selviää Kansallisen aivoterveysohjelman teettämässä kyselytutkimuksessa, jossa kartoitettiin suomalaisten unitottumuksia. 80 prosenttia vastanneista oli valmis joustamaan unestaan vähintään silloin tällöin.

Kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista (61 %) nukahtaa arkisin klo 22–00 välillä. Suomalaisille olisi luontevinta herätä 7–9 välillä (59 %), mutta arkisin herätyskellot tuppaavat pirisemään jo tätä aiemmin. Unen terveysvaikutukset ovat laajasti ihmisten tiedossa – esimerkiksi joka neljäs (27 %) vastaajista mittaa unensa laatua – mutta tietoisuus ei välttämättä ohjaa toimintaa riittävällä tavalla.

Kyselyyn vastanneista suurempi osa koki olevansa ennemmin ilta- kuin aamuvirkkuja (61 %). “Tieteellisten tutkimusten mukaan iltavirkkuja on todellisuudessa noin 10 % väestöstä. Tämä vain osoittaa sen trendin, että illoistamme on tullut yhä aktiivisempaa aikaa, luoden uhkan ei pelkästään sopivalle nukkumaanmenoajalle, mutta myös hyvälle unen laadulle”, unilääkäri, dosentti, tietokirjailija Henri Tuomilehto sanoo.

Stressi, some ja suoratoisto unen suurimpia uhkia

Stressi, jatkuva läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja suoratoistopalveluiden kuluttaminen myöhäiseen aikaan vaikuttavat merkittävästi suomalaisten nukkumistottumuksiin. Näiden tekijöiden aiheuttama jatkuva valppaus ja keskeytykset yöllä heikentävät unen laatua ja voivat johtaa univajeeseen sekä sen mukanaan tuomiin terveysongelmiin. Unen riittämättömyyden kokemus korostuu erityisesti 35–54-vuotiailla, työelämässä olevilla ja lapsitalouksissa​.

"Riittävä uni on hyvinvoinnin lähtökohta. Jos nukkumaanmenoaika venyy myöhään iltaan ja aamuisin pitää herätä töihin tai kouluun, jää uniaika helposti liian lyhyeksi. Riittämätön uni aiheuttaa välittömästi paitsi väsymystä myös ärtymystä ja siitä johtuvia haittoja. Lisäksi jatkuvan univelan nostama verenpaine rasittaa sydäntä ja verisuonia”, kommentoi unitutkija, tutkimusprofessori Timo Partonen

Unenpuute aiheuttaa myös huolta kansalaisissa – useampi kuin joka kolmas suomalainen (36 %) kokee stressiä omista yöunistaan. Erityisesti nuoret aikuiset ja opiskelijat kokevat nukkumisestaan stressiä keskimääräistä enemmän.

Kansallisen aivoterveysohjelman tavoitteena parantaa aivoterveyttä

Kansallinen unitutkimus on osa Aivoliiton kumppaniensa kanssa koordinoimaa kansallisen aivoterveysohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on edistää aivoterveydelle tärkeiden tekijöiden huomioon ottamista päätöksen teossa ja kaikkien meidän päivittäisessä toiminnassa.

”Aivoterveydellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aivojen hyvinvointi liittyy olennaisella tavalla hyvään elämään – oli kyseessä sitten tunnesäätely- tai ongelmanratkaisutaidot. Virkeänä ja levänneenä ihminen työskentelee todennäköisesti paremmin ja jaksaa nauttia elämästä myös vapaa-ajallaan. Voimavarat riittävät myös terveyttä edistäviin valintoihin”, toteaa kansallisen aivoterveysohjelman johtava asiantuntija, neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen.

Lisätietoa kansallisesta aivoterveysohjelmasta