Hyvin nukuttu yö luo parempaa työelämää

Ihminen nukkuu karkeasti arvioiden kolmanneksen vuorokaudesta. Toinen kolmannes työikäisten arkipäivästä kuluu tyypillisesti töissä. Viimeinen kolmannes olisi osattava varata vapaa-ajalle, läheisille ja harrasteille. Yhteiskunnan tehokkuusvaatimusten, työelämän hektisyyden ja jatkuvasti saatavilla olevan suuren informaatiomäärän seurauksena syntyy helposti tilanteita, jolloin uni jää riittämättömäksi. Joskus teemme itse huonoja valintoja unen kustannuksella ja toisinaan kyse on enemmän ympäristöstä tai olosuhteista. Molempiin tilanteisiin on kuitenkin pohjimmiltaan olemassa sama lääke – unta tulisi arvostaa enemmän.

Unen ja unihäiriöiden yhteydestä ihmisen terveyteen on alettu kiinnittää kunnolla huomiota vasta viime vuosina. Unesta on tullut liikunnan ja terveellisen ravinnon rinnalle yksi terveyden peruspilareista. Nukumme useimmiten kotona, joko yksin tai läheistemme kanssa, joten on helppo ymmärtää, että uni koetaan mitä suurimmassa määrin yksilön omaksi asiaksi. Toisaalta riittävällä unen määrällä ja laadulla on myös laajempia merkityksiä, joten unen arvostuksen lisäämistä tarvitaan myös yhteiskunnallisella tasolla, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Kannattaisiko vaikkapa Lean-ajattelun nimeen vannovan yritysjohtajankin olla kiinnostunut työntekijöidensä unesta? Neuropsykologin vastaus on – kyllä kannattaisi.

Mihin unta oikein tarvitaan? Unen tiedetään olevan monella tapaa yhteydessä terveyteen. On myös helppo käsittää, että unella on palauttava vaikutus esimerkiksi lihaksistolle. Erityisesti unta tarvitsevat kuitenkin aivot. Unen aikana emme ole valveilla olon kaltaisesti tietoisia ympäristöstä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että aivojen tiedonkäsittely olisi sammutettu. Nukkuessamme käynnistyvät monenlaiset uneen liittyvät hermoverkostot. Näiden yhtenä tavoitteena on päiväaikaisen tiedon ja tunteiden käsittely. Opitut asiat ja koetut tunteet tallentuvat prosessoituina pitempikestoisiin muisteihin. Lisäksi unen aikana aivojen energiapankit (glykogeenivarannot) täydentyvät ja hermosolujen kuona-aineiden poistuminen tehostuu (glia-lymfaattinen järjestelmä).

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa työelämän kannalta? Aivojen tiedonkäsittelyn (kognitio) näkökulmasta uni on monella tapaa tärkeää. Ensinnäkin riittämätön tai heikkolaatuinen yöuni vaikuttaa suoraan seuraavan päivän vireystilaan, joka taas on sujuvan tiedonkäsittelyn perusedellytys. Kasautuneella univajeella on terveyden lisäksi vaikutuksia työturvallisuuteen ja työn tehokkuuteen. Väsyneillä aivoilla päätöksenteko takkuaa, emmekä pysty yhtä hyvin näkemään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Hyvin nukutun yön jälkeen mieliala on parempi ja vuorovaikutus toisten kanssa on helpompaa. Levänneet aivot ovat joustavan ajattelun ja mielen tyyssija. Voikin perustellusti sanoa, että hyvin nukuttu yö luo parempaa työelämää.

Kansallisen aivoterveysohjelman yhtenä tavoitteena on tietoisuuden lisääminen unen yhteydestä aivoterveyteen. Mikäli työnantajana kiinnostuit, mitä voisit tehdä työntekijöidesi unen ja vireyden eteen, voit käy tutustumassa Työterveyslaitoksen julkaisemaan vinkkilistaan.

Teemu Paajanen, johtava psykologi, Työterveyslaitos