Sumun tarina
14-vuotiaalla Sumulla on ollut pienestä asti tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia. Hänellä on ollut erilaisuuden kokemuksia aiemmissa harrastuksissaan. Nyt Sumu on pelannut vuoden verran jalkapalloa. Hän on nauttinut siitä, sillä valmentaja on ollut kannustava ja selkeä pelisäännöissä, toiveissa ja tavoitteissa.
Kotona ennen jalkapallotreeneihin lähtemistä Sumu on usein kierroksilla koulupäivän jälkeen. Treenikassin kamat ovat hukassa, ja välillä Sumu on pelaamassa puhelimella, vaikka lähtöön olisi enää hetki aikaa. Hän on tarvinnut vanhempien muistuttelua tavaroista ja kellonajoista ja on usein pahalla tuulella tämän vuoksi jo harrastukseen lähtiessä. Kotona kehitettiinkin avuksi puhelimen muistutus, joka hälyttää, kun pitäisi lopetella edellinen tekeminen ja siirtyä kohti treenejä. Muistutuksessa lukee tavarat, joita Sumu tarvitsee mukaansa. Tämä on auttanut Sumua toimimaan itsenäisemmin.
Jalkapallotreeneissä Sumusta on parasta vauhti, taktiikat ja pelin imu. Sumulla on ollut toisinaan vaikeuksia tasata vireyttään treeneihin tullessaan sekä keskittyä ja toimia ohjeen mukaan. Hänen valmentajansa on ymmärtänyt Sumun vaikean olon ja luonut Sumun kanssa tarkat rutiinit, jotka auttavat häntä. Pukuhuoneessa hän jättää tavarat samaan naulakkoon ja valmentaja on antanut luvan mennä lämmittelemään omatoimisesti ennen treenin alkua. Lämmittely on auttanut Sumua keskittymään alkupiirissä.
Keskittymisen tueksi ryhmässä käytetään paitsi tuttuja treenirutiineja, myös piirrettyä pelisuunnitelmaa ja listausta treeneissä tulevista tapahtumista. Nähdyn avulla Sumu pysyy kärryillä, vaikka ajatus välillä harhaileekin muualle. Alkupiirissä valmentaja on myös antanut luvan kuminauha- tai kahvakuulatreeniin: ryhmä kuuntelee kyllä, vaikka he saavatkin liikkua kuuntelun ajan. Alkupiirit pidettiin aiemmin hallin puolella, mutta valmentaja hoksasi, että ryhmä keskittyy paremmin pukuhuoneessa. Siellä ympäristön aistimaailma tukee hyvin keskittymistä. Itse treenissä valmentaja käyttää lyhyitä ohjeita ja selkeyttää ohjeet koko ryhmälle pikapiirrosten tai mallin näyttämisen avulla. Näin ohje ei jää pelkän puheen varaan.
Toisinaan Sumun on vaikeaa lopettaa toimintaansa, pysähtyä ja siirtyä treenivaiheesta toiseen. Haasteita on varsinkin, jos toiminta on todella mielenkiintoista, eikä sitä haluaisi lopettaa. Lopetusta ennakoiva merkki helpottaa siirtymistä ryhmässä: yksi pillinpuhallus tarkoittaa, että kohta vaihdetaan tekniikasta toiseen, ja kaksi puhallusta sitä, että nyt todellinen vaihdos tapahtuu.
Joskus Sumu silti suuttuu, kun hänen täytyy lopettaa jokin homma kesken. Tunteita ja tauon tarvetta on ennakoitu merkkaamalla tilaan taukopaikka, jonne on lupa mennä tasaamaan oloa ja keräämään voimia, kun siltä tuntuu. Taukopaikka onkin nuorelle mahdollisuus, sinne ei käsketä, mutta sitä saa käyttää milloin vain treenin aikana. Sumu on sopinut valmentajan kanssa käsimerkin joka tarkoittaa, että nyt meinaa läikkyä yli. Kun merkki näytetään, Sumu saa siirtyä taukopaikalle.
Valmentaja on taitava nuorten kanssa. Hän on reilu ja jämerä säännöissä. Vaikka Sumu ja moni muu välillä hyrräävät omiaan, treeneissä keskitytään aina kannustamiseen ja onnistumisiin. Treeneissä onkin kyseessä kaikkien joukkuejäsenten onnistumiset, mikä motivoi nuoria yrittämään parastaan.
Kirjoittanut Paula Muranen Perpe-keskukselta.