Hahmotusvaikeudet

Hahmotusvaikeuksilla tarkoitetaan ajattelutoimintojen vaikeuksia, joissa aistihavainnosta ei pystytä muodostamaan ymmärtämisen kannalta mielekästä, toimintaa tukevaa mielikuvaa. Nuoren voi olla vaikea matkia tanssiliikkeitä, maila ei osu palloon tai nopeatempoisessa jalkapallopelissä on vaikea hahmottaa pelitapahtumia.

Hahmotusvaikeuksissa ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä vaan kognitiivisista vaikeuksista aivoissa liittyen aistitiedon tulkitsemiseen. Hahmottamisen vaikeuksia, jotka haittaavat selkeästi opiskelua, työntekoa ja arjessa selviytymistä, esiintyy arviolta noin 3–5 prosentilla väestöstä. Tämä tarkoittaa keskimäärin yhtä nuorta koululuokassa. Myös muut nuoret hyötyvät siitä, että hahmottamisen tuki huomioidaan ohjeissa ja toiminnassa.

Hahmotusvaikeudet voivat esiintyä monien muiden vaikeuksien kanssa, kuten motorisen oppimisen -, havaintomotoriikan -, työmuistin - tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien kanssa. Hahmotuskyvyn ja motoristen taitojen kehitys ovat sidoksissa toisiinsa, ja liikuntaharrastukset tukevat molempien kehittymistä.

Lue lisää hahmottamisen toiminnallisesta jaottelusta.

Hahmotusvaikeudet liikuntaharrastuksessa

Nuori, jolla on hahmotusvaikeuksia, saattaa olla motorisesti kömpelömpi ja hänellä voi olla vaikeuksia hahmottaa omaa kehoaan, sen asentoja, erilaisia rytmejä tai liikkumista eri suuntiin.

Kun on kyse liikuntaharrastuksesta, liikutaan usein tilassa, jossa täytyy ymmärtää kohteiden välisiä sijainteja, etäisyyksiä ja liikesuhteita. Jos mukana on jokin väline, kuten pallo ja maila, tarvitaan tunnistamiseen ja käsittelyyn liittyviä taitoja. Lisäksi tulisi hahmottaa tilaa, etäisyyksiä ja nopeuksia.

Hankaluuksia voivat aiheuttaa:

• Nopeatempoiset (joukkue)lajit ja välineenkäsittely
• Lajit, joissa vaaditaan paljon havaintomotoriikalta (oman kehon hahmottaminen suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan)
• Avoimet, vaihtelevat suoritukset
• Toimiminen ja liikkuminen erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä, erityisesti uusissa paikoissa
• Nuoren paikalle pääsy
• Ajan ja ohjeiden hahmottaminen

Nuoren liikunnalliset taidot ja toiminta voivat näyttäytyä epätasaisena. Ohjaajan voikin olla vaikea ymmärtää, mikä onnistuu ja missä taas tarvitaan ohjaajan tukea tavallista enemmän. Nuori, jolla on hahmotusvaikeuksia voi olla hyvin liikkuvainen ja joillain osa-alueilla motorisesti taitava. Varsinkin ne taidot, joita on harjoitettu useasti voivat olla hyvinkin kehittyneitä.

Jos hahmotuksessa on vaikeuksia, nuori hyötyy useista toistoista sekä mahdollisuudesta tehdä rauhassa omaan tahtiin. Hahmotusvaikeudet voivat vaikuttaa itse liikuntaharrastuksen lisäksi siihen, miten nuori pääsee paikalle ja miten hän osaa liikkua erilaisissa tiloissa.

Muista, että hahmotusvaikeudet ilman liikuntavammaa tai lievän liikuntavamman kanssa ovat näkymättömiä. Et välttämättä tunnista, kuka ryhmässäsi on tukea tarvitseva osallistuja. Nuori saattaa myös peitellä hahmottamisvaikeuksiaan niin, että valitsee "varmasti helppoja" tehtäviä etteivät vaikeudet näkyisi muille.

Luomalla ryhmään sellaisen tunnelman ja ilmapiirin, jossa on helppo olla, voit auttaa osallistujaa olemaan täysin oma itsensä. Silloin uskaltaa kokeilla rohkeasti myös jotain itselleen vaikeaa!

Käytännön keinoja ja vinkkejä hahmotusvaikeuksien tukemiseen

Hahmotusvaikeudet ilmenevät hyvin yksilöllisesti, joten myös toiminnan tukeminen on yksilöllistä. Esimerkiksi kuvien käyttö voi tukea yhtä, mutta ei toista, sillä osalle kuvien hahmottaminen voi olla vaikeaa.

Eri liikuntalajit vaativat hyvin erilaisia hahmottamisen taitoja. Ohjaajan olisikin hyvä ensin miettiä, millaisia taitoja laji kulloinkin vaatii ja pohtia sen mukaan, mitä voisi tehdä hahmottamisen tukemiseksi. Voit tutustua tarkemmin hahmottamisen toiminnalliseen jaotteluun ja miettiä tarvitaanko lajissa esimerkiksi:

• Asioiden tai esineiden löytämistä ja tunnistamista tai yksityiskohtien erottamista ympäristöstä, kuten esimerkiksi frisbeegolfkorin erottamista maastosta.
• Oman kehon hahmottamista suhteessa ympäristöön yksilöllisesti. Esimerkiksi yksilönä tehtävät jumppa- tai tanssiliikkeet tietyn koreografian mukaisesti.
• Onko lajissa oman kehon ”jatkona” jokin väline, kuten maila tai luistimet.
• Tarvitaanko mittasuhteiden, etäisyyksien ja nopeuksien hahmottamista ( esim. golf).
• Liikutaanko lajissa erityisellä tekniikalla, jossa tärkeää on rytmitys (esim. hiihto ja luistelu).
• Onko lajissa yksi vastustaja, jonka kanssa ollaan lähikontaktissa ja jonka liikkeisiin sekä niiden suuntiin ja nopeuteen tulee vastata (esim. nyrkkeily ja kamppailulajit).
• Onko lajissa yksi vastustaja, jonka kanssa ollaan välimatkan päässä ja lajiin liittyy pelivälineitä, kuten tennis tai sulkapallo.
• Onko laji nopeatempoinen joukkueittain pelattava pallopeli, jossa kentällä on paljon muuttuvia tilanteita, suuntia sekä muita pelaajia niin omasta kuin vastustajan joukkueesta.

Ennen harrastusta:

• Kerro selkeästi aikaan ja paikkaan liittyvät tiedot (esim. suullisesti videolla tai ääniviestillä, tai kirjallisesti viestillä): milloin ja missä pitää olla ja kuinka harrastuspaikalle pääsee esimerkiksi julkisilla.
• Sovi yhteinen tapaamispaikka ensimmäiselle kerralle ja aina kun toimintapaikka vaihtuu. Olisi hyvä myös tarjota mahdollisuus tutustua ohjaajaan ja harrastuspaikkaan etukäteen esimerkiksi vanhemman tai kaverin kanssa.
• Kerro keneen nuori voi ottaa yhteyttä, jos herää kysyttävää toiminnasta tai on vaikeaa löytää perille.

Harrastuspaikalla:

• Mieti jo etukäteen, miten esittelet sisä- ja ulkotilat, joissa toimitaan. Yritä katsoa tiloja siten, kuin olisit siellä itse ensimmäistä kertaa ja mieti, miten selittäisit ne selkeästi. Käy läpi ainakin, kuinka löytää perille liikuntasaliin sekä mistä löytyvät pukuhuoneet ja vessat.
• Merkitse seinille selkeä reitti liikuntatilaan löytämiseksi. Voitte tarvittaessa kulkea yhdessä ulko-ovelta pukuhuoneeseen sekä pukuhuoneesta liikuntatilaan pistäen merkille reitin varrella olevat ”maamerkit”. Muista, että nuori voi tarvita tähän kertausta etenkin, jos viime kerrasta on aikaa.
• Käy myös toimintatila läpi tunnin aluksi ja merkitse käytettävät alueet selkeästi esim. liikuntasalin rajaviivoilla tai kartioilla.

Harrastuksen aikana:

• Älä oleta, että viime kerralla opittu on jo hallussa vaan aloita aina kertaamalla sitä, mitä viimeksi on opeteltu.
• Nuorelle voi olla tärkeää saada olla aina samalla paikalla liikuntatilassa, salli tämä!
• Jaa harjoitus pienempiin osiin ja käy läpi kehon osat, joita harjoitteessa tarvitaan. Voit esimerkiksi nimetä kehon osat yksitellen ja pyytää nuorta koskettamaan niitä samalla.
• Käytä ohjeistaessa oikean ja vasemman sijaan esim. ”ikkunan tai seinän puoleista” ja näytä mallia aina siten, ettei nuoren tarvitse kääntää sitä peilikuvaksi.
• Uusia liikkeitä ohjatessasi vertaa niitä johonkin, minkä nuori jo osaa. Käytä vaikkapa sanoja ”Tee niin kuin tekisit…” ja auta luomaan konkreettisia mielikuvia tekemisen tueksi.
• Anna ohjeistus selkeästi ja monikanavaisesti (esim. suulliset ohjeet, mallinnus, mahdollisesti myös kuvat tai kirjallinen muistilista keskeisistä tekijöistä). Kysy nuorelta, mikä on hänelle paras tapa ottaa ohjeita vastaan.
• Hyödynnä hahmottamisen tukena kuvia, värejä ja sovittuja merkkejä. Etenkin selkeästi erottuvat värit ovat yleensä helppoja huomata ja hahmottaa. Jos tarkoitus on kiertää pisteeltä toiselle, ne voidaan merkitä ja nimetä värien mukaan.
• Kaikille yleisesti annetut ohjeet voivat olla vaikeita hahmottaa. Kun annat yksilöllisiä ohjeita tai palautetta, käytä nuoren nimeä saadaksesi hänen huomionsa. Tarvittaessa ohjaa konkreettisesti ”kädestä pitäen”, mutta varmista aina ensin sopiiko tämä nuorelle.
• Ole valppaana ja toista ohjeistus tarvittaessa useamman kerran etenkin silloin kun siirrytään pisteeltä toiselle tai liike vaihtuu.
• Konkretisoi harjoitukseen käytettävä aika näkyvissä olevalla ajastimella, kuten esim. time timerilla.
• Ole sensitiivinen ja valmis mukauttamaan toimintaa ja liikkeitä. Jollain kerralla nuori voi tarvita paljon soveltamista tai liikkeiden vaihtamista kokonaan muihin ja toisella kerralla taas tehdä täysin saman treenin kuin muut. Muista, että nuoren sen hetkinen vireystila ja kyky keskittyä vaikuttavat itse suoritukseen ja tästä syystä nuoren taidot voivat näyttäytyä epätasaisina.

Lue lisää aiheesta Hahmotusvaikeuksien tietopalvelusta.

Kirjoittanut Suvi Ylönen ja Marjo Naukkarinen Niilo Mäki Instituutista yhdessä kokemusasiantuntija Pauliina Nuutisen kanssa.

Palaa Tunnista ja tue -sivulle