Tue lasta liikuntaharrastuksessa

Tällä sivulla kuvatut toimintatavat auttavat kielellisiä pulmia omaavaa lasta osallistumaan ryhmän toimintaan, ja samanaikaisesti ne tukevat myös muita lapsia.

Tukikeinojen käyttöönotto vaatii hieman vaivannäköä, mutta palkitsee lasten osallisuutena ja toiminnan sujuvuutena. Usein hyvin pienikin muutos ohjaajan toimintatavoissa tukee lasta niin, että hän pystyy osallistumaan ikätasoiseensa harrastustoimintaan. Kaikkia tukikeinoja ei tarvitse ottaa käyttöön heti – valitse aluksi yksi keino ja laajenna sitten lisää. Keinot auttavat lasta kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa sekä huomion suuntaamisessa oman toiminnan ohjaamiseen.

Toiminnanohjauksen ja ymmärtämisen tuki

Lapsen toiminnanohjausta edistävät rutiinit ja jäsentäminen. Samanlaisina toistuva aloitus ja lopetus viestivät toiminnan alkamisesta ja päättymisestä. Tapaamiskerran kulku on hyvä käydä alussa läpi yhdessä lasten kanssa. Tässä piirtäminen tai kuvat toimivat erinomaisena tukena. Ajankulun hahmottamista tukevat esimerkiksi munakello tai TimeTimer®, kuvia voi siirtää pois näkyvistä tai piirroksia raksittaa etenemisen mukaan.

Varmista, että sinulla on lasten huomio ohjeiden annossa. Voisitteko keksiä yhdessä, millainen merkki tarkoittaa, että nyt kuunnellaan? Äänen lisäksi huomion saamiseksi voi käyttää apuna eleitä tai kuvaa.

Anna yksi ohje kerrallaan, ja tee se mahdollisimman yksinkertaisesti. Ohjeita voi aina tarkentaa. Vältä vaikeita termejä ja täytesanoja. Puhu lasten kasvojen korkeudella ja puhuttele heitä tarvittaessa nimellä. Varmista ohjeen annon jälkeen, että lapset ovat ymmärtäneet, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hyödynnä useampaa kanavaa – eleet, mallintaminen, kuvat ja piirtäminen tukikeinoina

Yksinkertaisimmillaan tukikeinot tarkoittavat ilmeitä, eleitä ja mallintamista. Ne vahvistavat puhuttua viestiä. Se, että ohjaaja mallintaa omalla esimerkillään, mitä seuraavaksi tapahtuu, on helppo ja luontainen keino vahvistaa puhuttua viestiä. Jos lapsi käyttää arjessaan tukiviittomia, ehkä sinäkin voisit opetella niistä keskeisimmät?

Kuvat tai piirtäminen auttavat lasta sekä keskittymään että ymmärtämään ohjeita. Niitä voit käyttää keskustelun tukena kuvaamaan esimerkiksi tiettyä harjoitetta, leikkiä, toimintaa, asentoa, välinettä tai tunnetta. Kuvia voi tehdä erityisesti sellaisiin tilanteisiin, jotka toistuvat usein ryhmässä. Voit hyödyntää esimerkiksi Papunet-verkkosivuston kuvapankkia. Yleisimmistä tilanteista tai välineistä voit ottaa itse valokuvia.

Kuvilla myös täsmennät esimerkiksi lukumäärää tai väriä sekä ohjaat lasta kuuntelemaan. Useimmin käytetyt kuvat voit koota A5-kokoisena kaulanauhaan, sillä silloin ne ovat aina helposti saatavilla. Aina ei ole aikaa tai tarpeenkaan etsiä käyttöönsä kuvaa. Tällöin piirtäminen auttaa. Piirtämällä voit selittää leikin tai harjoitteen ohjeet. Pidä siis aina kynä ja paperia saatavilla. Kyse ei ole nyt taiteesta, tikku-ukot ja nuolet vievät pitkälle.

Itseilmaisu on perustarve – lapsen itseilmaisun tukeminen

Meillä jokaisella on oikeus kertoa, miltä meistä tuntuu – niin mukavissa kuin epämiellyttävissäkin tilanteissa. Puhetta tukevien keinojen avulla on mahdollista täydentää ja tukea omaa ilmaisuaan.

Kuvat voivat tukea lasta itseilmaisussa – voitte käyttää esimerkiksi hymynaamoja tunteiden ilmaisuun. Tällöin jokainen lapsi saa mahdollisuuden kuvata tunteensa, eikä nopein huutaja ”voita”. Tarvittaessa kuvia voi käyttää myös perustarpeiden ilmaisuun, kuten siihen, että lapsi ei ymmärtänyt, hänellä on jotain kerrottavaa, tai vaikkapa jano tai vessahätä.

Positiivinen ja korjaava/kehittävä/negatiivinen palaute

Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset ovat lapselle tärkeitä. Palautteen tulisi olla johdonmukaista, selkeää ja välitöntä. Lasta tulee kannustaa myös hyvästä yrityksestä. On ohjaajan tehtävä mukauttaa harjoitteita ja ryhmän toimintaa tarpeen mukaan niin, että onnistuminen on mahdollista jokaiselle lapselle.

Jos joudut antamaan lapselle usein negatiivista palautetta, pohdi, mistä lapsen ei-toivottu käyttäytyminen johtuu. Ymmärtääkö lapsi, miten toimia? Onko harjoite liian haastava? Onko lapsen vaikea toimia yhdessä toisten kanssa? Mieti, kuinka voisit itse toimia toisin. Keskustelu lapsen huoltajien ja muiden ohjaajien kanssa voi auttaa löytämään ratkaisuja. Jos ryhmässä on useampi ohjaaja, sopikaa tietoisesti, että havainnoitte toistenne tapaa ohjata. Omaa ohjausta voi myös videoida ja analysoida itse jälkeenpäin.

Vilkas vipeltäjä ja kömpelö koheltaja

Vilkkaamman lapsen energiaa voi suunnata toiminnan kannalta oleelliseen. Lapsi voi esimerkiksi auttaa välineiden kantamisessa. Vilkkaus ei kuitenkaan automaattisesti tee lapsesta motorisesti taitavaa. Olipa lapsi vilkas tai passiivinen, on motorisesti kömpelön lapsen erityisen tärkeää saada onnistumisen kokemuksia liikkumisesta. Harjoitteet tuleekin valita lapsen taitojen mukaan niin, että hänellä on mahdollisuus onnistua. Vaikka lapset usein nauttivat kilpailutilanteista, motorisesti kömpelön motivointikeinoksi se ei välttämättä sovellu. Sen sijaan hän tarvitsee turvallisen ympäristön sekä aikuisen tukea ja kannustusta harjoitteluun, sillä taitojen kehittyminen on tärkeää lapsen itsetunnolle ja minäkuvalle.

Kirjoittanut Liikkuva Skidi -materiaalin pohjalta liikuntalääketieteen ja logopedian opiskelija Kaisa Tivonen.