Uni on välttämätöntä lasten ja nuorten hyvinvoinnille

Lasten ja nuorten päiväaikainen hyvinvointi on ollut näkyvä puheenaihe viime aikoina. Pienten lasten keskittymisvaikeudet ja levottomuus ovat yleistyneet ja ADHD-diagnooseja asetetaan aikaisempaa enemmän. Nuorilla ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat lisääntyneet ja aiheuttavat kysyntää mielenterveyspalveluista. Syitä on etsitty eri tahoilta, mutta selvää vastausta ei ole saatu. Voisiko taustalla olla yksinkertaisesti lasten ja nuorten riittämätön unen saanti?

Uni on välttämätöntä lasten ja nuorten päiväaikaisen hyvinvoinnin kannalta. Univelka aiheuttaa varsinkin lapsille ja nuorille jaksamisen vaikeuksia, levottomuutta ja mielialaoireita. Se heikentää keskittymistä ja ongelmanratkaisun taitoja. Väsyneenä erilaisista arjen ristiriitatilanteista voi olla vaikea löytää ulospääsyä. Jo leikki-ikäisten lasten kohdalla on havaittu, että moniosaisen palapelin ratkaiseminen onnistuu parhaiten hyvin levänneenä, juuri nukuttujen päiväunien jälkeen.

Vuoden 2023 Kouluterveys -kyselyn mukaan 4-5 luokan oppilaista merkittävä osa koki, ettei nuku riittävästi. Yläasteikäisistä 8-9 luokkalaisista nuorista kolmasosa nukkui arkisin alle 8 tuntia. Univelka on siis yleistä sekä lapsilla että nuorilla. Onko niin, ettei lasten ja nuorten arjessa löydy aina riittävästi aikaa levolle?

Nukahtaminen onnistuu yleensä parhaiten, kun olotila illalla on rentoutunut. Sen vuoksi ennen nukkumaanmenoa on tärkeä antaa vireystilan laskea niin, että nukahtaminen onnistuisi mahdollisimman helposti. Tauko vireystilaa nostattavista aktiviteeteista viestittää aivolle lähestyvästä nukkumaanmenoajasta.

Sopivan nukkumaanmenoajan ratkaisee viime kädessä aivojen keskuskello. Se sijaitsee hypotalamuksessa ja tahdistaa ihmisen sirkadiaanisia rytmejä. Keskuskello määrittelee sen, milloin nukkumaanmeno onnistuu parhaiten, sillä se ohjaa unta säätelevien hormonien erittymistä.

Evoluution kuluessa vuorokausirytmin säätely on keskeinen selviytymistä tukeva tekijä. Keskuskello varmistaa, että selviämme päivän haasteita parhaalla mahdollisella tavalla. Se pyrkii mukautumaan ympäristön olosuhteisiin niin, että ihmisen vireystila on parhaimmillaan päivällä. Yöllä on levättävä, jotta päivällä ollaan parhaassa mahdollisessa iskussa valmiina toimimaan.

Keskuskellon toimintaa ohjaavat ensisijaisesti ympäristön valaistusolosuhteet. Se on erityisen herkkä aamuvalolle. Aamuvalo tahdistaa keskuskellon toimintaa ja pitää huolen siitä, ettei vuorokausirytmi lähde viivästymään. Toisaalta iltaisin ympäristön valaistus heikentää varsinkin lasten melatoniinin tuotantoa voimakkaasti. Se on ongelma, koska pimeän hormoni melatoniini helpottaa unen päästä kiinni saamista, kun nukkumaanmenoaika lähestyy.

Syys- ja talvikaudella on Suomessa aamuisin pimeää. Hämärässä keskuskello ei aina saa riittäviä signaaleja unirytmin säilyttämiseksi. Silloin nukkumaanmeno iltaisin alkaa vaikeutua, eikä unen päästä ole helppo saada kiinni. Liian virkeänä saattaa illalla olla houkutusta tarttua puhelimeen, joka entisestään vaikeuttaa nukahtamista. Unirytmi viivästyy koska sisäinen kello alkaa jätättää, ja nukahtaminen onnistuu liian myöhään.

Onneksi unirytmiin voi vaikuttaa. Säännöllinen heräämisaika ja riittävä valaistus aamuisin auttavat talvikaudellakin pitämään unirytmin kunnossa. Valaistuksen himmentäminen iltaisin varmistaa riittävän melatoniinin tuotannon. Kun nukahtaminen iltaisin onnistuu helposti, on nukkumaanmeno miellyttävää eikä univelkaa pääsee kertymään. Näin lasten ja nuorten päiväaikaiseen hyvinvointiin voi vaikuttaa pienillä arkisilla valinnoilla, jotka tukevat säännöllistä unirytmiä.

Aikuisten on myös tärkeä auttaa lasta ja nuorta huomaamaan, miten tärkeää nukkuminen on päiväaikaisen jaksamisen kannalta. On hyvä arvioida yhdessä, mikä on riittävä määrä unta itse kullekin. Oma motivaatio unesta huolehtimiseen herää parhaiten, kun huomaa miten hyvin nukuttu yö takaa parhaan mahdollisen iskukyvyn seuraavana päivänä. Tuloksia tarvitsee odotella vain seuraavaan aamuun.

Juulia Paavonen, tutkija ja lastenpsykiatri