Paras tapa huoltaa ja suojata muistia on haastaa sitä ja oppia uutta. Anna oman kiinnostuksesi ohjata, mihin muistiasi käytät.
Ihminen on hyvä suuntaamaan tarkkaavaisuutta ja keskittymään niihin asioihin, jotka haluaa muistaa, sanoo aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
Hyvä keskittymiskyky auttaa muistamaan, mutta paljon on kiinni myös tilanteesta ja ympäristöstä. Jos avokonttorissa on kova sählinki, työkaverin huikkaama tieto torstain palaverista voi pudota mielestä saman tien.
– Kyseessä ei ole muistamisen, vaan havaitsemisen ongelma. Tietoa ei havaittu eikä käsitelty, vastaanottaja ei ehtinyt miettiä sen merkitystä, Huotilainen sanoo.
Työmuistissa vähän tilaa
Kun moni tärkeä asia vaatii suurta tarkkaavaisuutta samaan aikaan, keskittyminen on lähes mahdotonta.
– Et voi pelata tietokonepeliä, ajaa autolla ja kirjoittaa tekstiviestiä yhtä aikaa. Puuron keittäminen ja keskustelu samaan aikaan sen sijaan onnistuu, Huotilainen havainnollistaa.
Töitä on vaikea saada kunnialla hoidetuksi, jos muistin kuormassa on jo monta tehtävää odottamassa käsittelyä, ja joku heittää lisää asioita ja pyyntöjä ilmaan.
Ihmisen työmuistin suorituskyky on hyvin vaatimaton. Työmuistin työpöydälle mahtuu vain muutama asia kerrallaan.
Lappuja, listoja, muistutuksia
Muistia ei kannata kuormittaa nippelitiedolla.
– Sen sijaan, että pinnistäisin muistaakseni tapaamisen kahden viikon päästä, laitan sen kalenteriin, ja kännykkään muistutuksen, joka kertoo, että nyt pitää lähteä uimahallille, Huotilainen kertoo.
Toisilla toimivat muistilaput, toisilla tehtävälistat. Kirjoitustaito on keksitty muistin tueksi.
Nimien muistaminen on monelle vaikeaa. Aikuisen säilömuistissa on jo paljon tavaraa, eikä satunnaisesti tavatun ihmisen nimi jätä erityistä muistijälkeä.
– Tämä on myös kulttuurikysymys. Amerikkalaisessa kulttuurissa nimet on vähän pakko muistaa, ja siellä tähän on opittu lapsesta asti. Yksi muistikikka on nimen toisteleminen; amerikkalainen sanoo etunimeäni keskustelussa koko ajan, mikä tuntuu suomalaisesta vähän tungettelevalta, Huotilainen toteaa.
Liike-elämän myynti-ihmiset eivät muista asiakkaiden harrastuksia tai lasten nimiä siksi, että heillä on niin hyvä muisti, vaan koska monet pienet yksityiskohdat on kirjattu ylös ja tarkistettu ennen tapaamista.
Tietoa menneisyydestä
Muisti on tietoa menneisyydestä, jota voi nyt hyödyntää. Aivoissa on monia muistialueita, ja uudet muistot muokkautuvat osaksi laajaa hermoverkkoa, jossa vanhatkin muistot säilyvät. Aivoissa tallennustila ei lopu, aivot eivät koskaan täyty.
– Ikääntyvälle ihmiselle oma elämäkerta on tärkeä. Valokuvakansiot ja lastenlasten valokuvat välittävät muistitietoa, joka tuo myönteisiä ajatuksia omasta henkilöhistoriasta. Tärkein muistettava asia on, kuka minä olen, mitä minulle on tapahtunut, mitä olen tehnyt, Huotilainen kuvaa.
Karsi turhat keskeytykset
Minna Huotilainen työskentelee kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, missä on pitkät perinteet ihmisen ajatteluprosessien tutkimisesta aivosähkökäyrän avulla.
Ajattelun, päättelyn, muistamisen ja oppimisen ohella kognitiivisia toimintoja ovat havaitseminen, tunnistaminen ja eräät kielelliset toiminnot.
– Myös tunteet kuuluvat kognition piiriin, Huotilainen muistuttaa.
Tunteilla on vahva yhteys muistiin ja muistoihin. Stressi ja univaikeudet vaikuttavat muistiin, ja stressi myös tarttuu perheessä tai työyhteisössä.
Huotilainen pitää säheltämistä ja vääränlaista tehokkuuden tavoittelua digiajan riesana ja muistuttaa, että hosuessa tulee virheitä ja virheiden korjaaminen vie aikaa.
Huolehdi palautumisesta
Aivotutkimuksen tulokset auttavat suunnittelemaan työn tekemisen tapaa, työtehtäviä ja työtiloja niin, että ne tukevat ihmisen muistamista ja hyvinvointia. Tärkeää on ymmärtää, mikä arvo on paineista palautumisella.
Itsekin voi rauhoittaa työtänsä ja rajata myös vapaa-ajan digi-kuormitusta. Keskeytyksiä kannattaa perata pois mahdollisuuksien mukaan. Sähköpostin merkkiäänet voi kytkeä pois päältä, ellei sinne tule myös kiireellisiä viestejä.
– Sähköposti on yksi huonoimmin käytetyistä apuvälineistä. On tyypillistä, että sitä käytetään sekavasti, sinne tulee mitä sattuu.
Tekniikka kehittyy ja tuo käyttäjille hyviä ja huonoja ratkaisuja.
– Mutta myös oma osaamisemme kehittyy. Meidän pitää olla vaativia tekniikan suhteen!, Huotilainen kannustaa.
Tietokirja muistin monista piirteistä
Minna Huotilainen on kirjoittanut yhdessä toimittaja, tietokirjailija Leeni Peltosen kanssa Otavan kustantaman Uuden ajan muistikirjan.
Kirja valottaa, mitä muisti on ja miten se työskentelee, miten muistia voi kehittää ja suojata sekä mikä merkitys on muistoilla ja miten luotettavia ne ovat. Kirjoittajat painottavat, että myös unohtaminen on tärkeää.
Kirjan loppuun on kerätty villejä visioita. Voiko muistia tulevaisuudessa parantaa sähköllä? Voiko muistisairauksiin liittyviä, aivoihin kertyviä beeta-amyloidiplakkeja joskus hajottaa ultraäänellä? Onko mahdollista itse ohjailla aivojaan muistamaan sitä, mikä on tärkeää ja unohtamaan turhat ja vaivaavat asiat? Pystyisikö ulkoiselta kovalevyltä siirtämään ihmisen aivoihin muistiapua? Kehitetäänkö joskus 'muistipilleri', joka selkiyttää ajattelua ja muistia ja edistää oppimista?
