Unen aivovaikutuksista on opittu paljon juuri unen puutteen tai unettomuuden kautta. Väsynyt ei muista, hänen luovuutensa kärsii, mieliala heittelee ja arvostelukyky voi pettää pahemman kerran.
Liika valvominen vaikuttaa myös oppimis- ja keskittymiskykyyn. Melkein yleistietoa on jo kiteytys, että yhden yön valvominen aiheuttaa promillen humalaa vastaavan tilan. Unettomuus iskee siis kovimmin aivoihin.
Samoja huonoja aivovaikutuksia saa aikaan vähitellen kertyvä univaje, joka on nyky-yhteiskunnan vitsaus. Nekin, jotka ehkä nukkuisivat hyvin, eivät malta mennä nukkumaan ajoissa.
Univajeella tiedetään olevan vaikutuksia myös kehon puolustusjärjestelmiin. Tarja Stenberg kertoo tutkimuksesta, jossa terveet nuoret miehet nukkuivat viikon ajan vain neljä tuntia yössä. Koejakson jälkeen huomattiin, että miesten elimistöön oli ilmaantunut muutoksia, joita nähdään tyypin 2 diabetekseen sairastumassa olevilla ihmisillä.
Unettomuus näyttää suosivan elimistön matala-asteista tulehdustilaa. Sen muina aiheuttajina pidetään muun muassa ylipainoa, liikkumattomuutta ja epäterveellistä ruokavaliota.
– Liian vähän nukkuvilla ihmisillä elimistön tulehdusarvot ovat koholla. Kohonneet tulehdusarvot ovat aivoverenkiertohäiriöiden ja sydänsairauksien riskitekijä, vaikka emme tiedäkään vielä miksi näin on, Stenberg huomauttaa.
Matala-asteinen tulehdus häiritsee koko elimistöä, mutta ulottuuko se myös aivoihin?
– Aivoissa tulehdusprosessit ovat erilaisia. Siellä eivät esimerkiksi vaikuta samat tulehdussolut kuin muualla elimistössä. Mitä niille tapahtuu univajeessa, sitä vasta tutkitaan.
- Teksti: Liisa Koivula, Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden tiedottaja
- Kuva: Shutterstock
