Siirry sisältöön

Totta vai tarua nuuskan aivoterveysvaikutuksista

3.12.2021
Totta vai tarua nuuskan aivoterveysvaikutuksista

Uni häiriintyy, verisuonten terveysriskit kasaantuvat ja riippuvuus syö mielialaa. Nuuskan käyttö vaikuttaa aivoterveyteen monin eri tekijöin – tupakan tavoin. Farmakologian dosentti Outi Salminen Helsingin yliopistosta kertoo, mistä nuuskan haitoissa on kyse.

Tarua: Nuuska on haitattomapi valmiste kuin tupakka.

Nuuskassa ja tupakassa on molemmissa syöpävaarallisia aineita ja riippuvuutta aiheuttavaa nikotiinia. Vaikka nuuskasta puuttuu keuhkoihin hengitettävä, osaltaan syöpää aiheuttava terva, nuuskassa on monia muita terveysvaaroja. Nuuskamällistä imeytyy elimistöön suun limakalvojen kautta useita sellaisia aineita, jotka vaikuttavat haitallisesti aivo-, verisuoni- ja sydänterveyteen ja jotka lisäävät muun muassa suun seudun ja ruokatorven syöpäriskiä.

Nuuska on tupakanveroinen ja savukkeita jopa vaarallisempi valmiste siinä mielessä, että nuuskan nikotiini pysyy veressä pidempään kuin yhdestä savukkeesta vereen päätyvä nikotiini. Nuuska toisin sanoen aiheuttaa elimistössä tupakkaa pitkäkestoisemman ja korkeamman nikotiinipitoisuuden.

Totta: Nuuskan sisältämä nikotiini on aine, joka heikentää aivoterveyttä.

Nikotiini on piristävä ja elimistöä monella tapaa kiihdyttävä aine, joka rasittaa etenkin sydäntä ja verenkiertoelimistöä: Nikotiini supistaa verisuonia, nostaa verenpainetta ja tihentää sydämen sykettä. Tästä seuraa se, että nikotiinituotteiden käyttäjää vaanii myös aivoverenkiertohäiriön riski.

Totta: Nuuskan nikotiini aiheuttaa riippuvuutta.

Nikotiini vaikuttaa aivokemiaan samalla tavoin kuin monet muut kemialliset, riippuvuutta aiheuttavat aineet. Tutkimuksissa on havaittu, että nikotiini on koukuttavuudeltaan heroiinin veroinen aine. Nikotiiniriippuvuus syntyy aivoissa siten, että nikotiini lisää monien välittäjäaineiden vapautumista; näistä välittäjäaineista tärkein on dopamiini. Kun dopamiinia vapautuu nikotiinin vuoksi enemmän kuin normaalisti, tietyt aivoalueet kokevat sen lisääntyneen aivopitoisuuden mielihyvänä. Riippuvuus nikotiiniin on toisin sanoen riippuvuutta viime kädessä mielihyvään.

Totta: Nikotiinille on olemassa omanlaisensa reseptori – paikka, johon nikotiini sitoutuu.

Hermosoluissa on todellakin olemassa nikotiinille oma reseptorinsa, sitoutumispaikka, johon nikotiinimolekyyli löytää sujuvasti tiensä ja johon se istuu saumattomasti kuin käteen täydellisesti muotoutunut nahkahansikas. Sen vuoksi tätä reseptoria kutsutaan juurikin nimellä nikotiinireseptori. Nikotiinireseptorien vuoksi nuuskaa käyttävä tai tupakoiva ihminen on hyvin altis koukuttumaan nikotiiniin.

Kun lasketaan yhteen nikotiinituotteiden käytöstä aiheutuva reseptorivaikutus ja välittäjäaine dopamiinin runsastunut vapautuminen ja siitä seuraava mielihyvä, ei ihme, että nikotiini synnyttää yleensä jo muutamassa viikossa hyvin voimakkaan riippuvuuden.

Tarua: Nuuskasta on helpompi päästä eroon kuin tupakasta.

Nikotiiniin koukuttuneet tarvitsevat nikotiiniannoksensa, ja kun riippuvuus on kehittynyt, sitä seuraa myös toleranssin eli sietokyvyn kasvu. Nuuskaa tai tupakkaa käyttävä ihminen tarvitsee silloin enemmän ja useammin nikotiinia, jotta tarve tyydyttyisi ja nikotiinista saatava mielihyvä olisi aiemman kaltainen.

Kun nikotiini on saanut käyttäjänsä koukkuun, alkaa myös aivokemia muuttua. Mielihyvää tuottavan dopamiinin vapautumisesta vastaavat aivoradat muovautuvat riippuvuutta ylläpitävään suuntaan, ja samalla nikotiinin sitoutumispaikkoja, nikotiinireseptoreita, ilmaantuu yhä lisää.

Tämän aivojen biokemiallisen prosessin vuoksi nikotiinista on niin vaikea pyristellä eroon – olipa nikotiinin lähde nuuska tai tupakka.

Totta: Nuuska vaikuttaa haitallisesti unenlatuun ja mielialaan.

Nuuskan sisältämä nikotiini on piristävä aine, jolla on unta ja nukahtamista heikentävä vaikutus. Nikotiiniriippuvainen henkilö käyttää tuotetta yleensä pitkin päivää ja vielä myöhään iltaisin, jolloin keho pysyy pitkään valppaustilassa. Uni ei sen vuoksi helposti tule tai se katkeaa esimerkiksi aamuyöllä. Kovin voimakas nikotiinin tarve voi pakottaa käyttämään nikotiinituotetta myös keskellä yötä.

Riippuvuuden ja mielialan välillä vallitsee monisyinen yhteys, jossa psyyke aaltoilee nikotiinin pakonomaisen käytön ja yhä vaikeammin saatavan mielihyvän, ikäviltä tuntuvien vieroitusoireiden ja ahdistusta aiheuttavan riippuvuuskäyttäytymisen kehällä. Olo on monella nuuskaajalla kuin jyrsijällä juoksupyörässä: hän tietää tekevänsä itselleen ja terveydelleen hallaa, mutta kokee, että oravanpyörästä ei pysty tai haluakaan päästä pois. Mielialavaihtelut voivat siten johtaa alakuloon, pahentaa masennustilaa tai laukaista piilevän masennustaipumuksen.

Tarua: Nuuskan käytön voi lopettaa tuosta vain ilman oireita.

Jos nuuskaan on syntynyt riippuvuus, riippuvuudesta irti pyristeleminen kysyy motivaatiota ja epämukavien tuntemusten sietämistä. Tällaisia epämukavilta tuntuvia vieroitusoireita ovat esimerkiksi mielialanvaihtelut, ärtyneisyys, uniongelmat, levottomuus, keskittymiskyvyn puute ja erilaiset sydäntuntemukset.

Totta: Lopettaminen kysyy päättäväisyyttä – ja päätöksen tueksi voi saada apua.

Nikotiinin vieroitusoireista selkeimpiä ovat himon ailahdukset: vaikka kuinka olisi päättänyt lopettaa, välillä tuntuu siltä kuin nikotiinia olisi aivan välttämätön pakko saada. Himon aaltoihin on syytä varautua ennalta. Jo se auttaa, että tiedostaa niitä tulevan aluksi useammin ja tiheämpään, mutta kun himoa jaksaa vastustaa, aallon pahin piikki laantuu 10–15 minuutissa – ja vähitellen näitä hetkiä tulee yhä harvemmin.

Vieroittautumista helpottavat tutkitusti erilaiset kaupoissa ja apteekeissa myytävät nikotiinikorvausvalmisteet. Voimakkaaseen nikotiiniriippuvuuteen on saatavilla myös reseptilääkevalmisteita. Tehokkain lääkevalmiste on nimeltään varenikliini, joka molekyylirakenteeltaan muistuttaa nikotiinia. Se sitoutuu hermosolujen nikotiinireseptoreihin estäen nikotiinin vaikutusta elimistössä, vähentäen nuuskaamis- tai tupakoimishalua ja helpottaen vieroitusoireita.

Jos pyrit irti nikotiinista, hävitä kaikki käyttöä edesauttavat valmisteet ja välineet. Etsi vertaistukea ja hakeudu keskusteluryhmiin, joita tarjoavat esimerkiksi terveysasemat. Mieti, mitä teet ja mihin siirrät huomiosi silloin, kun nikotiininhimo iskee. Varustaudu vankalla päättäväisyydellä – ja jos repsahdat, älä syyllistä itseäsi, vaan päätä, että lopetat heti uudelleen.


Teksti: Essi Kähkönen
Kuva: Mostphotos

Lisää aiheesta