Työnhakuilmoituksissa hakijalta edellytetään joskus stressinsietokykyä. Vaateessa ei ole mitään vikaa, jos stressiä ei tarvitse töissä kestää jatkuvasti, vaan se on ajoittaista.
Pitkään jatkuva stressi on aivoille haitallista ja voi johtaa pysyviin muutoksiin niiden rakenteissa. Jokaiselle on onneksi olemassa tapa laskea kierroksia.
TARUA Kaikki tietävät, mitä stressi on.
Kaikki kokevat stressiä elämässään enemmän tai vähemmän, siten jokainen tulee tutuksi stressin kanssa. Se, miltä stressi tuntuu mielessä ja kehossa, ja kuinka hyvin ihminen tunnistaa näitä tuntemuksia, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Samoin tilanteet ja asiat, jotka koetaan stressaaviksi, vaihtelevat. Se, mikä on yhdelle hyvin stressaavaa, ei välttämättä aiheuta toiselle mitään paineita. On hyvä, että jo kouluikäisille opetetaan tunteiden tunnistamista. Miksi minusta tuntuu tältä, mihin tämä liittyy, on hyvä kysymys myös aikuiselle.
TARUA Stressistä ei ole mitään hyötyä.
Stressi ja stressihormonit auttavat ihmistä selviämään vaarallisissa tai koettelevissa tilanteissa. Stressin ansioista pysymme valppaana, pystymme keskittymään olennaiseen ja saamaan asioita tehdyksi. Kaikki stressi ei siis ole pahaa stressiä. Ongelma stressistä tulee, jos se jatkuu liian pitkään.
TOTTA Kova stressi tappaa aivosoluja.
Pitkään jatkunut huono stressi voi näkyä aivosolujen vähenemisenä. Muutoksia on todettu varsinkin aivojen hippokampuksessa, jossa stressi hidastaa solujen uusiutumista. Hippokampus on muistille, tunteiden käsittelylle ja oppimiselle tärkeä rakenne. Aivojen pelkokeskusta eli mantelitumaketta stressi saattaa jopa vahvistaa.
TOTTA JA TARUA Stressi altistaa myöhemmin myös muistisairauksille, kuten Alzheimerin taudille.
Tätä pitää vielä tutkia. Voi pikemminkin olla, että stressi kuluttaa aivoja niin, että muistisairaus tulee aiemmin näkyviin kuin se muutoin olisi tullut.
TARUA Vain lepo ja rauhoittuminen palauttavat aivot stressistä.
Uni ja lepo ovat todella tärkeitä aivojen hyvinvoinnille ja stressistä palautumiselle, mutta usein stressi häiritsee unta. Paras neuvo stressin purkamiseen on tehdä sellaista, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Se voi olla liikuntaa, metsässä olemista, käsitöiden tekemistä tai remonttihommia. Pääasia, että ihmisestä tuntuu sen jälkeen paremmalta ja hän saa tekemisestään iloa.
Joskus on vaikea löytää omaa stressitöntä tekemistään, mutta kannattaa kokeilla sitkeästi. Oma juttu saattaa löytyä myös miettimällä, minkä tekemisen parissa on kokenut ilonpilkahduksia. Varsinkin silloin, kun huomaa vatvovansa samoja stressaavia ajatuksia ilman, että ajatuksista seuraa uusia ratkaisuja, on hyvä tehdä jotain ihan muuta. Pakko keskittyä tekemiseen vie ajatukset uusille radoille.
TOTTA Stressinsietokyky ei palaa ennalleen, jos stressi on jo johtanut esimerkiksi masennukseen tai loppuun palamiseen.
Näin voi käydä. Stressi ja masennus vaikuttavat ajatustoimintoihin. Vaikka mieliala sitten kohentuu, voi olla, että esimerkiksi muistaminen ja keskittymis- tai aloitekyky eivät palaa ennalleen. Tähän ei ehkä ole kiinnitetty riittävästi huomiota. On vain ajateltu, että mielialan nousu on tärkeintä. Toisaalta se, että ihminen on herkistynyt stressille, auttaa häntä vastedes huomaamaan asiat ja tilanteet, jotka eivät ole hänelle hyväksi.
TOTTA Aivojen stressinsietokyky peritään.
Stressinsietokyky on osittain perimän sanelemaa ja riippuu myös temperamentista, joka myös on geeneistä kiinni. Stressiä säätelevät aivorakenteet alkavat muovautua jo sikiökaudella. Jos äiti on koko raskausajan hyvin stressaantunut, se voi vaikuttaa lapsen stressiherkkyyteen myöhemmin. Stressiherkälle on erityisen tärkeää löytää palautumiskeinoja.
TARUA Stressin voi järkeillä pois.
Stressi on hyvin alkukantainen tunne. Se syntyy ja pysyy yllä aivojen syvimmissä ja vanhimmissa osissa. Siihen ei oikein järkeilyllä pääse täysin käsiksi. Järkipuhe ”älä stressaa, ei ole mitään hätää” ei siis välttämättä auta. Tekeminen, joka tuottaa hyvää mieltä, tehoaa paremmin. Jos näkee, että toinen on stressaantunut, kysy kuinka voi olla avuksi.
TARUA Alkoholi on joskus hyvä stressilääke.
Alkoholista ei ole todettu olevan aivoille mitään terveyshyötyjä. Alkoholi kuuluu niihin mielihyvän tuottajiin, joista saa hetken rentoutuksen, mutta jotka jälkikäteen vain pahentavat stressaantuneen tilannetta.
Teksti: Liisa Koivula, asiantuntijana psykiatriaan erikoistuva lääkäri, LT Noora Scheinin
Kuva: Esko Keski-Oja
