Nukkuessa ihmisen aivot puhdistavat ja uudistavat itseään. Jo yksi kokonaan valvottu yö vaikuttaa aivojen toimintakykyyn, mutta myös vähitellen kertyvä univaje on haitallista.
TOTTA Uni on välttämätöntä aivoille.
Ihminen ei tule toimeen ilman unta. Jokainen elollinen olento tarvitsee unen ja valveillaolon vaihtelua. Liian vähäiseksi jäävä uni vaikuttaa nopeasti aivojen toimintaan. Reaktionopeus hidastuu, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja huomiokyky huononevat. Olo on yksinkertaisesti väsynyt.
TARUA Unenpuute vaurioittaa aivoja pysyvästi.
Haitallisuudestaan huolimatta liika valvominen ei aiheuta aivoissa konkreettisia rakennemuutoksia, jotka näkyisivät esimerkiksi magneetti- tai röntgenkuvissa. Aivojen toimintakyky elpyy, kun unta saa jälleen riittävästi.
Esimerkiksi pikkulasten vanhemmilla paha unenpuute saattaa kestää vuosia, mutta perheen unirytmin löydyttyä aikuisten olo ja vireys kyllä palaavat vähitellen ennalleen.
TOTTA Lapsen aivoille riittävä uni on vielä tärkeämpää kuin aikuiselle.
Lapsen ja nuoren aivojen kehitys on yhä kesken, ja niissä syntyy koko ajan uusia hermoyhteyksiä. Aivot tarvitsevat unta ja lepoa kypsyäkseen lopulliseen muotoonsa.
TOTTA Uni uudistaa aivoja.
Nukkuessa aivosolujen väliin avautuu tilaa, ja aivo-selkäydinneste mahtuu virtaamaan vapaammin kuin päivällä. Aivosolujen toiminnasta syntyneet ylimääräiset kuona-aineet pääsevät näin huuhtoutumaan pois.
Lisäksi on huomattu, että kaikkein syvimmän unen vaiheessa hermosolujen välille syntyy liitoksia. Liian paksut tai heikot liitokset purkautuvat ja sopivat vahvistuvat. Unen aikana aikuisellekin syntyy muistikeskuksiin uusia hermosoluja, vaikka usein kuulee väitettävän, etteivät aivot uusiutuisi.
TOTTA Valvottuaan ihminen on kuin humalassa.
Tutkimuksissa on selvitetty, miten esimerkiksi yhden vuorokauden yhtämittainen valvominen vaikuttaa terveen aikuisen toimintakykyyn. Ajosimulaattoritesteissä on havaittu, että valvoneen tila vastaa noin 0,6 promillen humalaa: reaktiot ovat hidastuneet ja virheitä sattuu tavanomaista enemmän. Väsyneenä rattiin meneminen ei siis ole mikään harmiton juttu vaan jopa yhtä vaarallista kuin juopuneena autoileminen.
TARUA Myös liika nukkuminen on haitallista aivoille.
Ihminen ei pysty nukkumaan määräänsä enempää, vaan hän havahtuu lopulta hereille. Itseään ei myöskään voi virkeänä pakottaa nukkumaan. Esimerkiksi sairastaessa unta saattaa riittää paljon tavanomaista pidempään, mutta tällöin aivot ja elimistö tarvitsevatkin normaalia enemmän lepoa ja elpymistä.
TARUA Pieni jokaöinen univaje ei ole yhtä haitallista kuin raju valvominen.
Kiireinen elämänrytmi houkuttaa helposti nipistämään joka ilta nukkumisesta hieman aikaa muihin puuhiin. Vaikutukset toimintakykyyn eivät ole yhtä välittömiä ja dramaattisia kuin ylipitkässä valvomisessa, mutta vähitellen kertyvällä univajeella on useita muita, osin salakavalia seurauksia. Verenpaine ja verensokeritaso kohoavat. Paino saattaa pyrkiä nousemaan. Kortisolin ja muiden stressihormonien erittyminen kiihtyy. Elimistöön kehittyy lievä tulehdustila. Hiljalleen hivuttautuvan univajeen vaikutuksia ei siis kannata vähätellä.
OSITTAIN TOTTA Arjen univelat ehtii kuitata viikonloppuna.
Periaatteessa muutaman vuorokauden liian lyhyet yöunet on mahdollista kompensoida esimerkiksi viikonloppuna nukkumalla tavanomaista enemmän. Harva kuitenkaan malttaa tai onnistuu lepäämään parin vapaapäivän aikana näin paljon. Usein suunnitelmat univelan kuittaamisesta viikonloppuna siis jäävät toteutumatta, ja tarvittaisiin useamman päivän vapaa.
OSITTAIN TOTTA Unessa ihminen oppii uutta ja ratkoo ongelmia.
Tutkimuksissa on todettu, että illalla juuri ennen nukkumaanmenoa opiskellut asiat tosiaan painuvat muistiin syvien ja riittävän pitkien yöunien aikana. Tämän ilmiön hyödyntäminen kuitenkin vaatii, ettei pänttäämistä jatka liian myöhään ja ettei opiskelemisen jälkeen tee illalla enää muuta aivoja liiaksi kiihdyttävää.
Moni myös kokee, että illalla vaivaamaan jääneeseen pulmaan on aamuun mennessä löytynyt itsestään vastaus. Tätä ilmiötä ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty todistamaan tutkimuksissa.
OSITTAIN TOTTA Unettomuus aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä.
Valvomisen ei ole havaittu suoraan lisäävän aivoinfarkteja tai -verenvuotoja. Sen sijaan unenpuutteen vähittäiset vaikutukset kuten verenpaineen nousu ja lihominen voivat vaikuttaa sairastumisriskiin.
TOTTA Univaje vaikuttaa Alzheimerin tautiin.
Unen ja Alzheimerin taudin yhteydestä on tosiaan tutkimustietoa. Sisäisen kellon häiriöt ja univaje pahentavat jo puhjenneen sairauden oireita. Huonosti nukkuminen vahvistaa amyloidiplakkien muodostumista ja heikentää sairastuneen tiedollisia toimintoja.
TOTTA Unilääkkeen avulla saatu lepo ei ole aivoille yhtä virkistävää kuin luonnollinen uni.
Perinteiset unilääkkeet − bentsodiatsepiinit ja niin kutsutut z-lääkkeet − vähentävät yöunesta sekä syvän unen että vilkeunen vaiheita. Yöuni täyttyy tällöin kevyestä perusunesta eikä virkistä yhtä hyvin kuin luonnollinen ja terve uni.
Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
