Yksinäisyys on vaikea ja syvä tunne, joka voi viedä pohjalle, masentaa ja sairastuttaa. Yksinäisyyttä vastaan on mahdollista taistella, kun lähtee etsimään polkuja ulos yksinäisyyttä ylläpitävästä labyrintista.
Miksi yksinäisyys on niin rankka juttu, tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä?
Ihminen on sosiaalinen olento. Hän tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen ja vuorovaikutusta näiden kanssa. Olla osa ”laumaa” on ihmisyyden perusominaisuus, luonnollinen osa ihmisenä olemista. Kun tämä tarve ei toteudu – ainakaan siinä määrin kuin yksilö haluaisi – syntyy tunne yksinäisyydestä. Ja kun ihminen kokee olevansa yksinäinen, alkaa vointikin heikentyä.
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen?
Yksinäisyyden aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu paljon. Yksinäisyyteen näyttää liittyvän ensinnäkin erilaisia fysiologisia muutoksia elimistössä; niitä ovat esimerkiksi kohonnut verenpaine ja suurempi stressihormoni kortisolin eritys lisämunuaisista verenkiertoon.
Yksinäisellä voi olla erilaisia masennuksen oireita, jotka puolestaan heijastuvat siihen, miten yksinäinen ympäristönsä kokee: hän näkee elinpiirinsä usein turvattomampana ja uhkaavampana kuin muut. Tutkimuksissa on lisäksi huomattu, että yksinäisen käyttäytyminen muuttuu. Yksinäinen käpertyy herkästi neljän seinän sisälle, liikkuu usein vähän eikä pidä itsestään huolta.
Näkyykö yksinäisyys aivoissa?
Tutkimusten mukaan kyllä. Vanhemmiten yksinäisyys näkyy ensinnäkin älyllisen suorituskyvyn laskuna jo pelkästään älykkyysosamäärää mitanneiden selvitysten perusteella. Aivojen tiedonkäsittelystä vastaavissa toiminnoissa tapahtuu heikentymistä, sillä vuorovaikutus aivojen eri osien hermoverkkojen välillä vähenee tai hidastuu.
Yksinäisille on tehty testejä, joiden jälkeen aivot on kuvannettu. Tästä yksi esimerkki on tutkimus, jossa yksinäiselle näytettiin valokuvia muista ihmisistä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, sekä kuvia, joissa ihmisiä ei ollut. Huomattiin, että ne kuvat, joissa ihmisiä ei näkynyt, aktivoivat yksinäisen tutkimushenkilön aivoja enemmän kuin kuvat, joissa oli ihmisiä. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siis siltä, että yksinäisten ihmisten aivot näyttäisivät suosivan ei-sosiaalisia tilanteita sosiaalisten tilanteiden sijaan.
Sen sijaan yksinäisyyden vaikutuksesta muistisairausriskiin ei ole saatu selkeää näyttöä.
Pitääkö paikkansa, että yksinäisyys on jopa ennenaikaisen kuoleman riskitekijä?
Pitää. Yksinäisyydellä on joskus tekoa ennenaikaiseen kuolevuuteen. Yksinäisyys riskitekijänä yhdistyy usein fyysisiin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Psyykkiset sairaudet, kuten masennus, voivat johtaa itsemurhiin.
Olipa taustalla mikä syy tahansa, näyttäisi siltä, että yksinäisyys on vaarallista: kolmentoista yhteen kootun tutkimuksen eli meta-analyysin perusteella on laskettu, että yksinäisellä on 26 prosenttia suurempi ennenaikaisen kuoleman riski itsensä ei-yksinäisiksi tunteviin ihmisiin verrattuna.
Kun yksinäinen masentuu, mitä silloin tapahtuu?
Masentunut voi huonosti. Masentuneen mieliala on usein epämukava ja ärtynyt, ja hänen keskittymiskykynsä on huono. Masentunut lamaantuu, potee väsymystä ja menettää mielenkiintonsa asioihin, jotka ovat kiinnostaneet häntä aiemmin. Mielihyvää masentuneen voi olla vaikeaa saada oikeastaan mistään. Vähäisetkin sosiaaliset kontaktit saattavat tuntua ylitsepääsemättömän hankalilta, ja masentunut vetäytyy entisestään.
Millainen on yksinäisen minäkuva?
Yksinäisyys on omiaan vaikuttamaan ihmisen käsitykseen omasta itsestään. Jos mukana on masennusta, sitä herkemmin yksinäinen soimaa ja arvostelee itseään ankarasti: hän on syvästi tyytymätön itseensä ja elettyyn elämäänsä.
Minäkuvan muutokset vääristävät omanarvontuntoa. Yksinäinen ei pidä itseään yhdenvertaisena muihin verrattuna. Kun myönteinen palaute muilta ihmisiltä puuttuu eikä yksinäinen koe olevansa kenellekään tärkeä, voi olla vaikea myös elää niin, että pitäisi itsestään huolta. Juuri arvottomuuden kokemus suistaa yksinäisen kohti kierrettä, jossa vaanivat masennus ja siitä johtuvat, terveyttä nakertavat elintavat.
Onko yksin asuva aina yksinäinen?
Ei suinkaan. Yksinäisyyden ja yksin olemisen väliin ei voi automaattisesti piirtää yhtäläisyysmerkkiä. On paljon yksin eläviä ja asuvia ihmisiä, jotka kokevat elämänsä mielekkääksi ja joilla on merkityksellisiä ihmissuhteita. Yksinäisyys on siten kokemus ja olotila.
Työterveyspsykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen KKT-keskus Arvosta – mistä apua yksinäisyyteen?
Yksinäisyys ei useinkaan ole olotila, jonka voisi ”ratkaista” tai poistaa tuosta vaan. Yksinäisyyttä tunteena on siksi hyvä opetella tunnustelemaan ja tutkimaan. Aluksi yksinäisen on hyvä miettiä, miten yksinäisyys vaikuttaa hyvinvointiini, elämänhallintaani ja siihen, miten näen itseni. On hyödyllistä miettiä, mitä tarvitsee: kaipaanko muiden seuraa tai olenko ehkä ujo? Entä millaiset ovat vuorovaikutustaitoni?
HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi. Järjestö on muun muassa laatinut tehtäväkirjan yksinäiselle, se auttaa käsittelemään ja lievittämään yksinäisyyden kokemusta. Kirja sisältää tietoa ja harjoituksia, joiden avulla yksinäinen voi muuttaa yksinäisyyteen liittyvää ajatteluaan itsestä ja muista – jotta yksinäinen voisi alkaa toimia arjessaan uudella tavalla, yksinäisyyttä helpottaen.
Ilmaisen tehtäväkirjan voit tilata tai ladata omalle tietokoneellesi.
Voiko yksinäisyyden kanssa tulla sinuiksi?
Voi kyllä. Yksi tapa tulla toimeen yksinäisyyden kokemuksen kanssa on ensinnäkin se, että hyväksyy olevansa yksinäinen. Puhutaan poluista, joilla voi astella ja joita pitkin pääsee paremmin sinuiksi yksinäisyyden kanssa: yksi polku johdattaa haastamaan omat, itseään moittivat ja tuomitsevat ajatukset. Sen sijaan, että syyllistäisit itsensä siitä, että ”en kelpaa” ja ”minussa on jotakin vikaa”, voit oppia kohtaamaan yksinäisyyden tunteesi myös myötätuntoisella ja hyväksyvällä tavalla.
Jos tuntuu, että ei pääse eteenpäin, kannattaa hakeutua keskustelemaan terapeutin kanssa. Yksi terapiasuuntaus, josta yksinäinen hyötyisi, on HOT-niminen käyttäytymisterapia. Siinä mietitään myös konkreettisia tekoja, joiden avulla voisi saada yhteyden muihin ihmisiin.
Entä mistä etsiä luotettavaa terapeuttia?
Luotettavaa terapeutti löytyy muun muassa Psykologiliiton sivustolta. Ellei terapiaan ole halua tai rahaa, edellisessä vastauksessa esitelty HelsinkiMission tehtäväkirja yksinäiselle auttaa alkuun.
Miten pitää huolta itsestään keskellä yksinäisyyden alakuloa?
Yksinäisen kannattaa suhtautua yksinäisyyden tunteeseensa kuin suruun: ajattele, että sinulla on oikeus surra, ja on sallittua tuntea myötätuntoa surun tunnetta ja omaa, surevaa itseään kohtaan. Pidät huolta itsestäsi myös pohtimalla, mitä muuta olet kuin pelkästään yksinäinen – ja onko yksinäisyys se leima, jonka olet itseesi lyönyt ja jonka takaa sinun on vaikea nähdä muita ominaisuuksia itsestäsi?
Itsestään huolta pitämiseen kuuluu sekin, että kannustaa itseään pysymään aktiivisena. Passivoituminen saati erakoituminen ei hyödytä yksinäistä, ja se altistaa alakuloa vieläkin lamaavammalle masennukselle. Itsestään voi huolehtia esimerkiksi varaamalla päivästä tietyn ajan ulkona liikkumiselle ja osan sille, että hakee tietoisesti elämään asioita, joilla on merkitystä.
