Kun haluaa ruokkia hyvin suolistonsa mikrobeja, kannattaa käyttää runsaasti kuitua sisältäviä ruoka-aineita, erityisesti täysjyväviljaa.
– Puuron syönti on helpoin tapa varmistaa kuidun saanti. Puurohiutaleissa ja varsinkin leseissä on paljon kuitua, sanoo erikoistutkija Jenni Lehtisalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Jos vielä malttaa totutella suolattomaan puuroon, keho kiittää kaikin puolin terveellisestä valinnasta. Suola kohottaa verenpainetta, ja koholla oleva verenpaine on yksi keskeisimpiä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä, ja se lisää myös Alzheimerin taudin riskiä.
– Täysjyväleipä on myös hyvä kuidun lähde, mutta kun paketissa lukee kauraleipä, se voi olla täyskauraa, tai kauraa on vain kymmenen prosenttia aineksista. Vähäsuolaista leipää on vaikea löytää, ja vähäsuolaisessakin on aina suolaa, muistuttaa Lehtisalo.
Kasviksissa on kuitua, mutta pelkistä kasviksista on vaikea saada sitä tarpeeksi. Siemeniä ei suositella valtavia määriä, koska niissä voi olla vierasaineita, kuten raskasmetalleja.
Rajoita rasvaa
Myös rasvojen vaikutusta suoliston mikrobiomiin on tutkittu.
– Yleensä sanotaan, että rasvan laatu ratkaisee. Suoliston bakteeritasapainon kannalta runsasrasvainen ruokavalio voi olla haitaksi, vaikka käytössä olisikin suositusten mukaisia, kasviöljypohjaisia rasvoja, Lehtisalo kertoo.
Elintarvike- ja ravitsemustieteen asiantuntijat kyllä pohtivat ravinnon ja suoliston mikrobiomin yhteyksiä, ja kiinnostavia oletuksia on esitetty, esimerkiksi mikrobien tuottaman amyloidi-peptidin roolista Alzheimerin taudin kehittymisessä, mutta tutkimustietoa puuttuu.
– Aika lapsenkengissä vielä ollaan. Selvästi näyttää, että mikrobiomi vaikuttaa siihen, miten suolisto käsittelee syötyä ruokaa, ja ruokavalio puolestaan vaikuttaa mikrobiomiin, mutta kumpi on muna ja kumpi kana, on edelleen auki.
Muistisairailla on poikkeava suolistomikrobikoostumus, mutta siihen voivat vaikuttaa aliravitsemus ja syömiseen liittyvät vaikeudet.
– Eläinkokeissa on saatu jonkin verran näyttöä siitä, että hiiret laihtuvat, kun suolistoon istutetaan tietynlaisia bakteereja. Mikrobiomin muokkaamisella voisi olla terveysvaikutuksia, mutta eläinkokeitten tuloksia ei voi suoraviivaisesti siirtää ihmisten hoitamiseen.
Lehtisalo uskoo, että ruoka-aineiden vaikutus on hyvin yksilöllinen, onhan suoliston mikrobiston koostumuskin yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki:
– Millaisia mikrobilajeja siellä on ja millainen on niiden välinen suhde? Millaisia määriä mitäkin mikrobia on, ja miten ne pelaavat yhteen kokonaisuuden kanssa? Tällä hetkellä ei ole keinoa tunnistaa, mitkä ruoka-aineet olisivat haitallisia tai hyödyllisiä kullekin ihmiselle mikrobiomin perusteella.
Suojele suonia
Uusimmat väestötason ravitsemussuositukset on Suomessa julkaistu vuonna 2014. Millainen ruokavalio on hyväksi aivoille? Pätevätkö samat ohjeet verisuonten ja suoliston hyvinvointiin?
– Siltä näyttää. Varsinkin verisuoniterveys ja aivoterveys menevät tosi hyvin käsi kädessä. Meillä on paljon tietoa kasvisten, kuitujen ja kalojen positiivisista vaikutuksista aivosairauksien ehkäisyssä. Verisuoniterveys on siinä keskeinen asia, ja ruokavalio vaikuttaa verisuonten terveyteen.
Välimeren ruokavalion suotuisista vaikutuksista on paljon tutkimustietoa, ja ilmeisesti Itämeren ruokavaliolla on sama, esimerkiksi muistisairauksilta suojaava vaikutus.
– Seuraamme FINGER-tutkimuksessa muistitoimintojen heikentymistä henkilöillä, joilla on lievästi kohonnut riski muistisairauteen. Tutkimuksessa käytetään pohjoismaisia ruoka-aineita, kuten rypsiöljyä oliiviöljyn tilalla.
Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan ruokavalio vaikuttaa kognitiiviseen selviytymiseen, muisti- ja ajattelutoimintoihin.
Teksti Irma Heiskanen-Haarala
Kuvat Pixapay
