Aivoissa on oma palkkiojärjestelmänsä mielihyvälle. Ja juuri nopeasti saatavaan mielihyvään pohjautuvat myös erilaiset riippuvuudet. Mutta miksi yksi jää koukkuun, mutta toinen ei? Onko riippuvuus pelkkää aivokemiaa?
Aivomme ovat varsinainen mielihyvämoottori. Etsimme jatkuvasti ja usein tiedostamattamme kokemuksia, jotka aktivoisivat aivojemme ikivanhan palkkiojärjestelmän. Hakeudumme sellaisten asioiden lähteille, josta saamme positiivisia kokemuksia – ja palkkioksi aivomme tuottavat meille mielihyvää.
Tästä taustasta kumpuavat myös riippuvuudet.
– Keskeinen palkkiojärjestelmään liittyvä alue aivoissamme on nimeltään accumbens-tumake, jossa vapautuu mielihyvää tuottavaa välittäjäainetta, dopamiinia. Aivoissa on tietty dopamiinirata, joka saa alkunsa keskiaivoista ja joka lähettää hermohaarakkeita pitkin mielihyväsignaaleja etuaivojen puolelle. Syntyy akuutti ja nopea mielihyväreaktio, joka saa pontta yhä kiihtyvästä dopamiinin erityksestä. Tähän aivojen palkitsemisjärjestelmään perustuu pohjimmiltaan myös riippuvuuden aivokemia, FT, neurobiologian dosentti Petri Hyytiä Helsingin yliopistosta taustoittaa.
Aivot etsivät riippuvuutta ruokkivia ärsykkeitä
Aivan näin yksinkertaisesta mekanismista riippuvuuden synty ei kuitenkaan ole kiinni. Jos riippuvuuksia voisi kokonaan ehkäistä esimerkiksi dopamiinin vaikutuksia estävällä lääkityksellä, olisivat riippuvuudet jo selätetty.
– Riippuvuuksien syntymiseen osallistuvat myös ympäristön ärsykkeet. Nopeista mielihyväpalkkioista villiintyneet aivot oppivat etsimään ympäristöstä aistimuksia, jotka saavat meidät toimimaan riippuvuutta ylläpitävällä tavalla. Aivomme toisin sanoen valmistavat tietä riippuvuuksille herkistymällä sellaisille ympäristön ärsykkeille, jotka lupaavat nopeaa mielihyvää, Hyytiä kertoo.
Aivokemian ja ympäristön riippuvuutta ylläpitävästä yhteispelistä on tutkimuksiakin.
– Päihderiippuvaisten aivoja on tutkittu toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Eräässä tutkimuksessa alkoholista riippuvaisille koehenkilöille näytettiin joko neutraaleja kuvia vaikkapa kasveista ja eläimistä tai alkoholiin liittyvää kuva-aineistoa. Huomattiin, että alkoholiin liittyvät kuvat aktivoivat selvästi enemmän tutkittavien aivojen mielihyvärakenteita kuin neutraalit kuvat.
Mielihyvän kokemiseen liittyy siis myös ehdollistuminen ympäristön vihjeille. Aivot osaavat ennustaa palkkion saapumista jo ennakkoon, ja se puolestaan vahvistaa myös riippuvuuskäyttäytymistä.
– Elämme valtavan ärsyketulvan äärellä. Aivot nappaavat niistä helposti viestit, jotka ruokkivat mahdollisuutta nopeaan mielihyvään, Hyytiä havainnollistaa.
Otsalohko ja impulssikontrolli – avaintekijöitä riippuvuuden kehittymisessä
Miksi kaikki eivät sitten ole riippuvuuksien vankeja? Miksi yksi tyytyy satunnaiseen viinilasilliseen ruokailun yhteydessä, mutta toisella on valtava tarve vetää pää täyteen harva se päivä?
– Riippuvuuden kehittyminen liittyy myös siihen, millainen ihmisen impulssikontrolli on. Osalla ihmisistä ne aivojen alueet, jotka liittyvät impulssien hallintaan ja kykyyn säädellä omaa toimintaansa, toimivat puutteellisesti.
Tämä aivojen kehittyneempien toimintojen kontrollikeskus sijaitsee otsalohkossa.
– Otsalohko on myös vastuussa taidosta keskittyä ja pitää yllä tarkkaavaisuutta sekä motivaatiota. Jos otsalohko ei kykene säätelytehtäväänsä riittävän tehokkaasti, kasvaa myös henkilön riski erilaisille riippuvuuksille. Riippuvuuskäyttäytymisessä voi olla siten kyse myös impulssikontrollin vajeesta, Hyytiä kuvaa.
Mitä tapahtuu tupakkariippuvaisen aivoissa?
Otetaanpa esimerkiksi nikotiiniriippuvuus. Tutkimusten mukaan nikotiini on jopa heroiinin veroinen koukuttaja. Nikotiini lisää aivoissa lukuisien välittäjäaineiden vapautumista, ja näistä välittäjäaineista tärkein on dopamiini.
Kun dopamiinia vapautuu nikotiinin vuoksi enemmän kuin normaalisti, tietyt aivoalueet kokevat sen lisääntyneen aivopitoisuuden mielihyvänä. Nikotiiniriippuvuuden nopeaa kehittymistä edesauttaa se, että hermosoluissa on nikotiinille oma reseptorinsa – sitoutumispaikka, johon nikotiinimolekyyli löytää sujuvasti tiensä ja johon se istuu saumattomasti kuin nahkahansikas käteen.
Kun lasketaan yhteen nikotiinituotteiden käytöstä aiheutuva reseptorivaikutus, välittäjäaine dopamiinin runsastunut vapautuminen ja siitä seuraava mielihyvä, ei ihme, että nikotiini synnyttää yleensä jo muutamassa viikossa hyvin voimakkaan riippuvuuden.
Ja kun nikotiini on saanut käyttäjänsä koukkuun, alkaa tupakoitsijan aivokemia muuttua. Dopamiinin vapautumisesta vastaavat aivoradat muovautuvat riippuvuutta ylläpitävään suuntaan myös sen vuoksi, että nikotiinin sitoutumispaikkoja, nikotiinireseptoreita, ilmaantuu yhä lisää.
Riippuvuus johtaa usein ahdistukseen
Useimmat addiktioista kärsivät ihmiset haluavat jossain vaiheessa eroon riippuvuudestaan. Halu ravistaa itsensä irti riippuvuuden pakkopaidasta tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun addiktion lähteestä ei saakaan enää entisenlaista mielihyvää.
Mutta miksi luopuminen on niin vaikeaa?
– Riippuvuuden ja mielialan välillä vallitsee monisyinen yhteys, jossa psyyke aaltoilee esimerkiksi pakonomaisen aineenkäytön sekä yhä vaikeammin saatavan mielihyvän, ikäviltä tuntuvien vieroitusoireiden ja ahdistusta aiheuttavan riippuvuuskäyttäytymisen kehällä.
Riippuvuudesta kärsivä ihminen on oravanpyörässä, jossa hän tietää tekevänsä mielenterveydelleen ja keholleen hallaa, mutta ei koe pysyvänsä hyppäämään siitä omin avuin pois.
– Pitkään jatkuneeseen riippuvuuteen liittyy usein myös mielialavaihteluita ja ahdistuneisuutta. Tämä voi johtua siitä, että aivojen dopamiinijärjestelmä siirtyykin vajaateholle, ja samalla elimistön stressijärjestelmät aktivoituvat. Nämä muutokset ylläpitävät riippuvuutta, sillä tässä vaiheessa riippuvainen tuntee tarvetta käyttää esimerkiksi päihdettä itselääkityksenä.
Perinteisten apukeinojen rinnalla kokeillaan uutta
Mistä apua riippuvuuteen? Moni lääketieteen apukeino tarjoaa pohjimmiltaan vain yhdenlaisen riippuvuuden vaihtamista toisenlaiseen, terveyttä vähemmän uhkaavaan riippuvuuteen.
– Esimerkiksi opioidiriippuvaisia autetaan irti laittomista aineista laillisilla korvaushoitovalmisteilla. Se osoittaa, että lääketieteen keinot auttaa ovat yhä vajavaiset. Tiedämme lopulta melko vähän aivoista ja riippuvuutta synnyttävistä solutason mekanismeista, Hyytiä tähdentää.
Mutta ei anneta vielä periksi! Onhan olemassa tukku hyviä esimerkkejä siitä, että jopa vaikeasta huumeriippuvuudesta voi toipua.
Petri Hyytiä lohduttaa, että aivoja on mahdollista muokata riippuvuuksista vapaaseen suuntaan. Erilaisten psykososiaalisten keinojen, kuten vertaistuen ja terapian, teho on siinä, että ne auttavat addiktia huomaamaan, että merkitystä elämään voi hakea muistakin lähteistä kuin riippuvuuksista.
Perinteisten hoitokeinojen ohella yksi lupaavalta vaikuttava konsti selättää riippuvuus on aivojen magneettistimulaatio.
– Siinä aivokuorta stimuloidaan tavalla, joka saa aikaan aiempaa aktiivisempaa viestinkulkua aivoissa, etenkin otsalohkon alueella. Tämän oletetaan parantavan otsalohkon kykyä hillitä päihdevihjeiden ohjaamaa käyttäytymistä ja siten vähentävän retkahduksia.
Koskaan ei kannata luovuttaa
Myönnetään kuitenkin tämä: riippuvuudesta irtautuminen ei ole helppoa. Se kysyy motivaatiota ja epämukavien tuntemusten sietämistä. Ilkeiltä tuntuvia vieroitusoireita ovat esimerkiksi mielialanvaihtelut, ärtyneisyys, uniongelmat, levottomuus, keskittymiskyvyn puute, uupumus ja erilaiset sydäntuntemukset.
Palataan vielä aiempaan esimerkkiimme eli nikotiiniriippuvuuteen. Millaisin itseapukeinoin on mahdollista päästä irti tupakasta tai muista nikotiinivalmisteista? Kokeile ainakin näitä:
- Kun päätät lopettaa, hävitä ensinnäkin kaikki käyttöä edesauttavat valmisteet ja välineet.
- Etsi vertaistukea ja hakeudu keskusteluryhmiin, joita tarjoavat esimerkiksi terveysasemat.
- Puhu lääkärille tai terveysasemasi päihdesairaanhoitajalle halustasi stumpata ja hanki tarvittaessa joko reseptivapaita tai reseptillä saatavia vieroitusvalmisteita lopettamisen tueksi.
- Varustaudu henkisesti siihen, että mielihyväyllyke iskee ja mieti, mitä teet sen sijaan että polttaisit.
- Jos repsahdat, älä syyllistä itseäsi, vaan päätä, että lopetat heti uudelleen.
