Stressi lievenee – verenpaine laskee. Koskettaminen on sanatonta kieltä, joka tuottaa suoranaisia terveyshyötyjä kertomalla välittämisestä ja huolenpidosta. Mutta saako kosketuksen terveysedut kerättyä myös muualta kuin merkityksellisistä ihmissuhteista?
Kosketus tuntuu mukavalta. Kukapa ei pitäisi siitä, että läheinen ihminen paijaa tai hieroo hartioita. Mutta mitä aivoissa varsinaisesti tapahtuu kosketuksen seurauksena? Entä parantaako kosketus aivoterveyttämme?
– Yksi parhaiten tunnettuja kosketuksen terveysvaikutuksia on stressin lieveneminen. Stressi on myös aivoterveydelle pahasta, ja kosketuksen ansiosta esimerkiksi elimistön hälytystilasta kertovat kortisolihormonin tasot madaltuvat ja myös verenpaine laskee, kertoo tutkijatohtori Juulia Suvilehto Oxfordin yliopistosta.
Kosketus on aivoillemme konkreettinen muistutus siitä, että ympärillämme on ihmisiä, jotka välittävät. Kosketuksen ansiosta kehon itse tuottamat, hyvää oloa aiheuttavat opioidit aktivoituvat, samoin käy läheisyyshormoniksi kutsutulle oksitosiinille sekä mielialaamme ylläpitävälle välittäjäaine serotoniinille.
Siitä, miten kosketus vaikuttaa suoraan aivoterveyteen, on ihmisillä tehtyjen tutkimusten perusteella kuitenkin vähänlaisesti tietoa.
– Suurin osa tutkimuksista, joilla on selvitetty kosketuksen aivokemiaan aikaansaamaa vaikutusta, on tehty jyrsijöillä. Epäselvää yhä on, millä mekanismeilla kosketus kohentaa aivoterveyttämme. Kosketuksen positiiviset aivovaikutukset saattavat välittyä juuri stressin lievenemisen kautta, Suvilehto sanoo.
Kuka koskettaa – ja minkä verran?
Useimmat ihmiset nauttivat kosketuksesta sitä enemmän, mitä läheisempi suhde heillä on koskettajaan. Tällainen koskettaminen vähentää merkittävällä tavalla jopa kuolemanriskiä.
– Tutkimusten mukaan hyvillä ihmissuhteilla on yhtä suuri vaikutus kuolleisuusriskiin kuin esimerkiksi tupakoinnin lopettamisella. Läheisten ihmissuhteiden takia teemme myös tärkeitä terveysvalintoja elämässämme, ja toisaalta tärkeät ihmiset ympärillämme tukevat meitä silloin, kun meillä on vaikeaa. Ihmissuhteista kertyvät terveyshyödyt syntyvät siten monta eri kautta, Suvilehto toteaa.
Kosketuksen määrälläkin on väliä.
– Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin sitä, minkä verran koehenkilöt saivat arjessaan halauksia, ja sen jälkeen heidät altistettiin flunssavirukselle. Ihmisillä, jotka saivat enemmän halauksia, oli parempi vastustuskyky virusta vastaan kuin niillä, jotka saivat vähemmän halauksia.
Aivosaareke pääroolissa
Kosketuksen hyvää tekeviä terveysvaikutuksia voi saada myös muuta kautta kuin siten, että lähellä olisi hellyyttä jakava toinen ihminen. Esimerkiksi aivojen hyvinvoinnille ratkaisevan isossa roolissa oleva verenpaine kääntyy tutkimusten mukaan laskuun myös lemmikkiä silittämällä.
– Yksinäiselle kosketuksen puute voi olla vaikea juttu. Kosketusta voi hakea myös vaikkapa hierojan, kosmetologin tai kampaajan luota. Pehmolelunkin helliminen tuo osan kosketuksen terveyshyödyistä.
Aivojen näkökulmasta tärkeää on se, saako aivosaareke osakseen positiivisia ärsykkeitä.
– Aivoissa on kaksi erilaista järjestelmää kosketuksen havaitsemiseksi. Kun tartut kädelläsi kahvikuppiin, tällainen kosketus aistitaan aivokuorella. Mutta kivalta tuntuva paijaaminen taas kuljettaa kosketuksesta syntyvän viestin niin sanottuja tuntoviejähermoja pitkin aivosaarekkeeseen.
Aivosaarekkeen mukavalta tuntuvien hermosignaalien myönteisiä terveysvaikutuksia ei tarkasti tunneta, mutta selvää on, että niitä on olemassa.
– Ilman kosketusta voi toki elää – kuten ilman nauruakin. Mutta jokainen meistä tietää, miten hyvältä tuntuu välillä nauraa oikein makeasti. Nauraminen tai kosketus viestii aivoillemme sitä, että ympärillämme on välittäviä lajitovereita.
Kosketus kuntoutuksen apuna
Lukuisat tutkimukset todistavat kosketuksen merkityksestä vauvalle ja tämän terveydelle. Jos vauva on jäänyt vaille lempeää kosketusta, myöhemmät terveysriskit kasaantuvat.
– Kosketusta vaille jääminen merkitsee vähentynyttä turvallisuuden tunnetta ja yksinäisyyttä, kun taas kosketetuksi tulemisella on itsetuntoa rakentava vaikutus.
Kosketus on tärkeä tapa kommunikoida – myös silloin, kun lauseiden tuottamisessa tai puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia. Kosketusta kannattaisikin Suvilehdon mukaan käyttää runsaammin esimerkiksi afasiaa sairastavien arjessa ja kuntoutuksen tukena.
– Vaikka ihmiseltä olisi esimerkiksi aivoinfarktin seurauksena kadonnut kyky ymmärtää kieltä, kosketuksen välittämien merkitysten ymmärtäminen kyllä säilyy. ”Pidän sinusta huolta, olet minulle tärkeä”, on pehmeästä silittelystä välittyvän viestin syvin sanoma. Koskettamisesta kertyy terveyshyötyjä toki myös koskettajalle itselleen.
