Alkoholi voi erottaa arjen juhlasta. Silloinkin alkoholin käyttö kannattaa pitää kohtuullisena. Niuhottaa ei kannata.
Pullo olutta saunan jälkeen kuuluu kyllä suomalaiseen saunakulttuuriin. Lasillinen punaviiniä silloin tällöin on kohtuuden rajoissa. Pieni määrä alkoholia saattaa vaikuttaa myönteisesti joihinkin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin, kuten kolesteroliin ja tulehdus- ja hyytymistekijöihin. Punaviinin antioksidanteilla voi olla joitain hyviä vaikutuksia. Antioksidantteja voi toki saada muualtakin.
Kohtuullisuus on järkevää. Omaa kulutusta kannattaa tarkkailla. Jos kohtuuden rajat ylittyvät, vaikutukset kyllä huomataan, vaikkei niitä huomaa itse. Viikonlopun alkoholinkäyttö voikin olla syy alakuloon, stressiin ja unihäiriöihin.
Alkoholi tunkee kaikkiin kudoksiin
Alkoholin vaikutus on nopea ja – viinasta tullaan epäselviksi. Sille, joka käyttää alkoholia vähemmän ja harvemmin, vaikutus tuntuu herkemmin. Alkoholin sietokyky kasvaa nopeasti ja usein huomaamatta.
Runsas juominen lisää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Mitä enemmän alkoholia käytetään sitä suurempi riski otetaan. Kaksi alkoholiannosta päivittäin juovat keski-ikäiset sairastuvat aivoverenkiertohäiriöön selvästi todennäköisemmin kuin kohtuullisemmin alkoholia käyttävät.
Lääketieteellisessä Lancet-lehdessä 2018 julkaistu tutkimus kertoo, että jo seitsemän tuoppia viikossa tai 7-8 lasillista viiniä on määrä, joka ei enää tee hyvää aivoille. 100 grammaa alkoholia viikossa alkaa jo lyhentää elinikää. Myytti ”pari lasia päivässä” saadaan siis hylätä.
Yksi pieni keskiolutpullollinen sisältää 12,2 grammaa alkoholia. Eli sataan grammaan pääsee kahdeksalla pullollisella keskiolutta.
Alkoholi – jopa tyhmentää
Pitkään jatkuneesta alkoholinkäytöstä seuraa aivosolujen kuolemaa. Sen myötä älylliset toiminnat alkavat heiketä. Seuraa muistivaikeuksia, tiedon prosessoinnin hidastumista, toiminnan ohjaus vaikeutuu ja persoonallisuus muuttuu.
Aivohaitat suurenevat, kun alkoholia käyttää runsaasti ja usein. Runsaalla alkoholinkäytöllä on yhteys myös korkeaan verenpaineeseen, diabetesriskiin, halvauskohtauksiin ja sydämen vajaatoimintaan. Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan runsas ja jatkuva juominen kolminkertaistaa dementiaoireiden riskin. Yhteyden ei ole aiemmin tiedetty olevan näin vahva.
Kohtalaisen riskin tasona on Suomessa tähän mennessä pidetty aikuisilla miehillä 14 annosta viikossa ja naisilla puolta tästä. Riskirajaa voisi olla syytä tuoreen tiedon mukaan kiristää, ei höllentää.
Ikääntyessä alkoholin sietokyky heikkenee. Lasten ja nuorten kehittyville aivoille alkoholi tekee erityisesti pahaa. Nuoren iso riski on myös juoda alkoholia aivan liikaa ja sammua, jolloin verensokeri voi laskea hengenvaarallisen alas.
