Digilaitteet mahdollistavat yhteydenpidon poikkeusoloissa, mutta niiden liiallinen käyttö voi väsyttää. Siksi aivoja kannattaa aktivoida fyysisellä tekemisellä, kuten kävelylenkillä.
Aamulla parin tunnin videokokous työkavereiden kanssa, sitten sähköposteihin vastaamista ja illalla vielä videopuhelu äidin kanssa. Kuulostaako tutulta?
Epidemia-aikana olemme entistä sidotumpia erilaisiin digilaitteisiin. Samalla kun digilaitteet mahdollistavat yhteydenpidon, työnteko voi tuntua tavallista raskaammalta ja hitaammalta.
Aivotutkija, professori Minna Huotilainen tunnistaa ilmiön. Aivot tarvitsevat fyysistä toimintaa, jotta ne pysyvät aktiivisina. Kun fyysisen toiminnan määrä laskee, aivojen suorituskyky heikkenee.
– Etätyöläiselle voi tulla kummallinen ja raskas olo, että työt eivät suju kuten normaalisti.
Normaalitilanteessa aamuun kuuluu yleensä paljon aivoja aktivoivia rutiineja, kuten kävely bussipysäkiltä työpaikalle ja työkaverien tervehtiminen. Etätyöläinen taas saattaa viettää koko päivän koneen ääressä ja osallistua videokokoukseen toisensa jälkeen. Fyysinen toiminta saattaa huomaamatta jäädä hyvin vähiin.
– Mitä pitempään koneen ääressä istutaan, sitä hankalammiksi kognitiiviset toiminnot, kuten oppiminen, muistaminen ja keskittyminen, muuttuvat, Huotilainen kertoo.
Fyysisen aktiivisuuden puute vaikuttaa myös päätöksentekoon. Hidastunut olotila voi saada päätösten tekemisen tuntumaan erityisen vaikealta. Toisaalta pitkän istumisen aiheuttama kärsimättömyys voi ajaa nopeisiin ja hätiköityihin ratkaisuihin.
– Silloin ihminen ei jaksa syventyä pohtimaan asioita vaan haluaa saada ne nopeasti pois alta. Vaarana on, että lopputulos ei ole kovin onnistunut.
Lisäksi digilaitteet muuttavat sosiaalista vuorovaikutusta. Kun yhteydenpito täytyy hoitaa digilaitteiden kautta, se muuttuu entistä raskaammaksi. Erityisesti se väsyttää silloin, kun ollaan tekemisissä aiemmin tuntemattomien ihmisten kanssa.
– Live-tapaamisissa pystymme havaitsemaan paljon paremmin toisten ilmeitä ja eleitä, mikä luonnollisesti tekee vuorovaikutuksesta helpompaa.
Luo uusia rutiineja
Jotta aivot voisivat hyvin myös etätyöpäivien aikana, Huotilainen suosittelee pysymään fyysisesti aktiivisena. Työntekoa on hyvä rytmittää niin, että käy edes kerran päivässä ulkona kävelemässä. Näyttöpäätetyön ja videokokousten välissä taas kannattaa nousta seisomaan tai kävellä sisällä.
– Illalla kannattaa vielä harrastaa jotakin itselle mieluista. Netin kautta voi esimerkiksi ottaa soitto- tai laulutunteja tai osallistua ohjattuun joogaan.
Jotta arki rullaisi hyvin, Huotilainen suosittelee etätyöntekijöille ja kotikoululaisille uusien rutiinien luomista. Koko perheen voimin on hyvä miettiä, millaiset rutiinit piristävät päivää. Yhdessä voidaan esimerkiksi sopia, että aamu alkaa pienellä jumpalla tai lounaan jälkeen käydään kävelyllä.
– Itse tykkään rytmittää työpäivän niin, että käyn puolen päivän aikaan kävelemässä. Se aktivoi aivoja ja auttaa pysymään oikeassa vuorokausirytmissä. Illalla taas teen jotakin mukavaa ja rauhoittavaa, kuten kokkaan ajan kanssa, Huotilainen kertoo.
Moni kaipaa myös työpaikan yhteisiä lounas- ja kahvitaukoja, jolloin voi vaihtaa kuulumisia. Kun fyysiset tapaamiset eivät onnistu, työkavereille tai ystäville voi ehdottaa virtuaalisia kahvitaukoja. Silloin kaikkien halukkaiden kanssa voi esimerkiksi sopia, että kokoonnutaan videopuhelun ääreen kahville vaihtamaan kuulumisia kello 14.
– On tärkeää keksiä uusia tapoja pitää huolta sosiaalisista suhteista.
Noudata digiminimalismia
Sisustamisessa on viime vuosina ollut vallalla pelkistämisen trendi, jolloin elämästä karsitaan turhia tavaroita ja asioita. Huotilaisen mielestä samaa ideologiaa on hyvä soveltaa myös digilaitteisiin. Se tarkoittaa, että kännykän sovellukset sekä erilaiset hälytys- ja piipahdusasetukset on hyvä tarkistaa ja miettiä, tarvitseeko niitä oikeasti.
Liiallisten piipahdusten ja ponnahdusikkunoiden vaarana on keskittymiskyvyn heikkeneminen. Jokaisen keskeytyksen jälkeen menee aikaa ennen kuin pääsee takaisin keskittyneeseen tilaan. Erityisen haitallista keskeytys on, jos on juuri päässyt flow-tilaan, jossa ajatukset virtaavat pakottomasti ja työ edistyy hyvin.
– Keskeytys voi katkaista sujuvuuden tunteen, minkä jälkeen samaan olotilaan ei välttämättä enää pääse.
Pidä taukoja myös lomalla
Digilaitteista on hyvä pitää taukoa myös lomien aikana, jotta aivot pääsevät palautumaan. Jyrkkää irrottautumista digilaitteista ei tutkimusten mukaan kuitenkaan tarvitse tehdä. Esimerkiksi kahden viikon täydellinen digipaasto voi kuulostaa hyvältä idealta, mutta jatkossa totaalipaastoa on vaikea noudattaa.
– On fiksumpaa luoda rutiineja, jotka voivat jäädä arkeen pitkäksi aikaa, Huotilainen kertoo.
Hyvä tapa vähentää digilaitteiden käyttöä on rajoittaa niiden kanssa vietettyä aikaa koko perheen yhteisellä sopimuksella. Perheen kanssa voidaan esimerkiksi sopia, että kaikki viettävät illan viimeiset tunnit ilman digilaitteita. Pikkulapsiperheessä se saattaa tarkoittaa, että kännykät laitetaan pois kello kuudelta ja murrosikäisten lasten perheessä, että kännykät laitetaan pois kello kahdeksalta.
– Vaihtoehtoisesti voidaan päättää, missä paikoissa digilaitteita ei saa käyttää. Voidaan esimerkiksi sopia, että ruokapöydässä tai vessassa kukaan ei käytä kännykkää.
Alkutuntuma uuteen tapaan voi tuntua kielteiseltä. Huotilainen suosittelee kuitenkin jatkamaan sitä vähintään kahden viikon ajan. Vasta sen jälkeen on hyvä arvioida, onko uudesta tavasta ollut hyötyä.
– Kannattaa kuulostella, mikä itselle sopii parhaiten. Kaikki rajoitukset tehdään tietenkin hyvinvoinnin lisäämiseksi.
