Suoliston mikrobit ovat ahkeria apureita, jotka näyttävät vaikuttavan myös aivojen terveyteen.
Ihmisen kehossa elää tuhansia miljardeja bakteereja, joita on satoja eri lajeja. Kehon mikrobiyhteisöön kuuluu lukuisia muitakin hyödyllisiä pieneliöitä, kuten viruksia ja sieniä.
Valtaosa bakteereista asuu paksusuolessa, ja ne vaikuttavat monin tavoin ihmisen terveyteen ja vastustuskykyyn: ruoansulatukseen, aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään, hermoston toimintaan ja mielialaankin tasapainottamalla hermoston välittäjäaineita.
Linkki suoliston ja aivojen välillä
Vagushermo eli kiertäjähermo yhdistää suolen ja aivot, ja mikrobit osallistuvat viestintään, joka kulkee suolesta aivoihin päin.
Mikrobiston, suoliston ja aivojen välinen yhteispeli on aihe, jota parhaillaan tutkitaan eri puolilla maailmaa. Voiko suoliston mikrobiston koostumus vaikuttaa jopa neurologisten sairauksien syntymiseen?
Suomessa neurologi Filip Scheperjans on osoittanut, että Parkinsonin tautia sairastavilla on tavallisesta poikkeava suoliston bakteerifloora. Monilla Parkinson-potilailla on normaalia vähemmän Prevotella-bakteereita, ja nopeasti etenevää tautimuotoa sairastavilla niitä on erityisen vähän.
– Olemme löytäneet potilaista alaryhmän, jolla mikrobisto poikkeaa voimakkaasti normaalista. Ovatko mikrobiston muutokset läsnä jo ennen kuin tauti on alkanut? Parkinsonin tautiin voi johtaa useampi syy, ja yksi syy voi olla suolistossa, Scheperjans arvelee.
Mikrobiston muokkaus tulevaisuuden hoitoa?
Scheperjansin tutkimusryhmä HUS Neurokeskuksessa tekee tiivistä yhteistyötä Petri Auvisen johtaman Helsingin yliopiston DNA-sekvensointi- ja genomiikkalaboratorion sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on muun muassa kehittää testi, jolla tunnistetaan Parkinson-potilaiden joukosta ne, joilla suoliston mikrobisto on poikkeava, ja keksiä heille mikrobiston muokkaamiseen perustuvaa hoitoa.
Nykytekniikalla suoliston koko mikrobistoa pystytään tutkimaan yhdestä ulostenäytteestä, josta eristetään perimäainesta. Enää näytteestä ei tarvitse tehdä bakteeriviljelyä.
Mikrobistoanalyysista voi tulla tärkeä osa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa. Tulevaisuudessa voidaan ehkä tarjota erilaisia hoitoja neurologisten sairauksien eri alaryhmille.
Mikä on normaalia, mikä poikkeavaa?
Kaupallisia mikrobianalyyseja on jo saatavilla, mutta Scheperjans ei suosittele niitä:
– Tieteellisesti ei vielä oikein tiedetä, onko ylipäänsä olemassa kokonaisvaltaisesti normaali tai poikkeava mikrobisto. Testejä ei ole sen vuoksi helppo tulkita, ja mikrobisto on vain yksi osatekijä. Huomioitava on myös ihmisen oma perimä ja ruokavalio.
Tiedetään, että ruokavaliolla on vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskiin.
– Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että vaikutus ei tule suoraan ruoka-aineesta, vaan erityisesti siitä, mitä mikrobisto tekee ravitsemuksen kautta saadulle aineelle: muuttuuko se haitalliseksi vai ei?
Scheperjans ottaa esimerkiksi punaisen lihan:
– Kehittyykö tiettyjä haitallisia aineenvaihduntatuotteita, riippuu siitä, missä koostumuksessa välittäjänä toimiva mikrobisto on. Kun kaksi ihmistä syö pihvin, toisella nousee haitallisten aineiden pitoisuus verenkierrossa, toisella ei.
Kuidut ovat ravintoa hyville bakteereille
Suolistolle on hyväksi paljon kasviksia, hedelmiä ja kokojyväviljaa sisältävä ruokavalio, jossa on paljon kuitua ja monipuolisesti eri ravintoaineita.
Kuiduista suoliston mikrobit muokkaavat lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka hillitsevät tulehdusreaktiota.
Länsimaisen, paljon proteiineja ja rasvaa ja vähän kuituja sisältävän ruokavalion ravintoaineista valtaosa imeytyy jo ohutsuolessa, eikä paksusuolessa sijaitseville mikrobeille jää riittävästi ravintoa.
– Nykyruokavaliolla pidämme omat mikrobimme nälässä. Meidän kannattaa ruokkia hyödyllisiä bakteerejamme paksusuolessa, vaikka keho ei pysty suoraan hyödyntämään kuituja. Haitallinen, ulkopuolelta tuleva bakteeri voi ottaa vallan, jos meillä ei ole laajaa joukkoa hyödyllisiä bakteereja, jotka pystyvät suojaamaan elimistöä ulkopuolisilta hyökkäyksiltä, Scheperjans varoittaa.
Antibiootit muuttavat suolen mikrobiyhteisöä
Omaa suolistomikrobistoaan voi suojata myös liikunnan avulla ja välttämällä turhia antibioottikuureja.
Antiobioottialtistus muuttaa suoliston mikrobiomia ja lisää riskiä sairastua esimerkiksi Crohnin tautiin, masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön. Scheperjansin tutkimustiimi havaitsi, että varsinkin runsas laajakirjoisten sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavien antibioottien käyttö on yhteydessä myös Parkinsonin tautiin jopa 10-15 vuoden viiveellä.
Suoliston mikrobisto vaikuttaa verisuonten kuntoon, sokeritasapainoon ja verenpaineeseen, ja näin myös aivoverenkiertohäiriöiden riskiin.
Mikrobeista apua aivojen tulehdustilaan?
Hermoston rappeumasairauksiin, kuten Alzheimeriin ja Parkinsoniin, liittyy tulehdustila aivoissa. On viitteitä siitä, että tulehdusta pystytään säätelemään mikrobiston kautta.
Akuutti sairastuminen muuttaa suolen mikrobistoa, ja esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa koko kehon matala-asteisen tulehdustilan.
– Eläinkokeista on aika vakuuttavaa tietoa, että mikrobisto vaikuttaa olevan yhteydessä aivoinfarktin kokoon, ja ajatellaan, että se saattaa liittyä tulehdustilaan aivoissa. Vaurio voi olla laajempi, jos infarktin ympärille kehittyy tulehdusreaktiota.
– Ulosteensiirto aivoinfarktin yhteydessä on eläinkokeessa pienentänyt aivoinfarktin kokoa. Miten tätä tietoa voisi hyödyntää aivoinfarktin akuuttihoidossa ja kuntoutuksessakin?, Scheperjans pohtii.
