Aivot hyötyvät siitä, että ihminen liikkuu, niin että hengästyttää, hikoiluttaa ja pulssi nousee. Liikunta pitää verisuonistosta huolta koko kropassa ja hyödyttää samalla pieniä suonia aivoissa.
Aivosolujen kasvutekijän neurotropiinin määrä lisääntyy merkittävästi juuri liikunnan jälkeen: tätä voidaan hyödyntää yhdistämällä liikuntaan vaativien asioiden opettelua ja liikkumista. Liikunta lisää solujen syntymää hippokampuksen alueella. Eli kun liikunta yhdistetään kiinnostavaan tekemiseen, hippokampuksen koko ja muistikapasiteetti voivat kasvaa.
Ajattele nopeammin ja tarkemmin
Liikunta nopeuttaa ajattelua ja parantaa tarkkaavaisuutta. Aerobinen liikunta parantaa prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Liikkumisella voidaan parantaa kognitiivista suoriutumista nopeasti sekä nuorilla että vanhoilla.
Liikkumalla paranee myös aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku. Ne edistävät aivosolujen toimintaa ja uusiutumista. Erityisesti kestävyysurheilu laskee verenpainetta. Kestävyysurheilua ovat pitkäkestoiset, hapenottokykyä vaativat ja parantavat lajit, kuten juoksu, kävely, pyöräily, hiihto ja uinti.
Eri aivoalueet pelaavat yhteen
Liikuntasuorituksen aikana eri aivoalueet tekevät aktiivista yhteistyötä. Liikunta muovaa aivoja, kun sinne syntyy uusia yhteyksiä. Aivosoluista puolet on varattu liikkumiseen ja neljännes havaintojen tekemiseen. Kävely metsässä, sienestys ja marjastus ovatkin samalla aivojen koordinaatioharjoitus. Liikunta edistää myös mielenterveyttä.
Liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita, aivosolujen kasvutekijöitä ja kohentaa hormonituotantoa. Se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta.
