Herkutteluun saattaa liittyä ajatus kiusauksesta, jota vastaan pitäisi taistella. Herkuttelun tulisi kuitenkin olla iloa tuottava asia. Kesän kynnyksellä torit alkavat täyttyä sesongin kasviksista, ja herkutella voikin vaikka vesimelonilla tai jäätelöllä.
Joustavan ruokavalion, jossa ruokia ei jaeta sallittuihin ja kiellettyihin, on havaittu tukevan terveyttä ja painonhallintaa. Herkuttelu on mutkaton osa terveellistä ruokavaliota, kun ruokailut ovat muuten säännöllisiä ja monipuolisia.
– Silloin kun herkuttelee, se kannattaa tehdä ilman syyllisyyttä, eikä niin että siitä tulee kielletty asia. Herkkuja voi myös miettiä uudella tavalla: herkku voi olla vaikka ihanan pirtsakka hedelmä tai vasta paistettu karjalanpiirakka, sanoo Katri Korpunen Sydänliitosta. Hän on valmistumassa ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmasta.
Myös maukas lounas tai päivällinen voi olla osa herkuttelua. Terveellisimpiin herkkuihin on myös paljon vaihtoehtoja. Marjoja, hedelmiä ja kasviksia kannattaa syödä sesongin mukaan, sillä silloin ne ovat parhaimman makuisia. Mahdollisuuden voi antaa vaikkapa dippikasviksille.
– Terveellisistä naposteluherkuista oma suosikkini on paahdetut kikherneet uunissa. Maustamattomat pähkinät ovat myös terveyden kannalta hyvä vaihtoehto, mutta niissä on paljon energiaa, joten kerralla ei välttämättä kannata koko pussia syödä, vinkkaa Korpunen.
Juuressipsejä voi valmistaa joko itse tai ostaa kaupasta – myös valmiissa juuressipseissä on vähemmän suolaa kuin tavallisissa. Tumma suklaa taas maistuu voimakkaammalta kuin maitosuklaa, joten jo pienempi määrä tuntuu usein riittävältä. Jäätelöä voi myös valmistaa helposti.
– Tehosekoittimeen voi heittää pakastetun banaanin ja halutessa laittaa passionhedelmää päälle. Myös marjoista voi valmistaa terveellistä jäätelömäistä välipalaa, sanoo Korpunen.
Energiavaje aiheuttaa liiallista napostelua
Milloin herkutteluun sitten kannattaisi kiinnittää huomiota? Jatkuva runsaasti sokeria tai kovia rasvoja sisältävien herkkujen napostelu voi kerryttää kiloja ja on huono hammasterveydelle, sillä hampaat kestävät vain tietyn määrän happohyökkäyksiä päivässä.
Jos herkuttelu on liiallista ja hallitsematonta, kannattaakin pohtia, ovatko päivän ateriat jääneet liian vähäisiksi. Usein iltanaposteluilla korvataan päivän energiavajetta.
– Ylimääräiseen naposteluun auttaa säännöllinen ateriarytmi, jolloin energiatasot pysyvät tasaisempana. Kun on syönyt ensin hyvin, ei tule nälän aiheuttamia mielitekoja, kertoo Korpunen.
Jos on muuten syönyt hyvin, mutta herkkuja tekee silti koko ajan kovasti mieli, kannattaa pohtia, mitä herkuttelulta hakee. Napostelu voi olla esimerkiksi keino taltuttaa väsymystä, tylsyyttä tai ahdistusta sekä helpottaa stressiä. Kannattaakin pohtia, mitä muita tapoja olisi käsitellä ikäviä tunteita.
– Jos television ääressä herkuttelu käsittää suuren osan vapaa-ajasta, kannattaa miettiä olisiko elämässä muuta mieluista tekemistä, pohtii Korpunen.
Nautinto on tärkeä osa syömistä, joten ruokailuihin kannattaa panostaa syömiseen keskittyen. Herkuttelun ei pitäisi aiheuttaa pahaa oloa tai syyllisyyttä. Kesä onkin oivallista aikaa kokeilla kaikkia satokauden herkkuja, joita torit ovat kohta pullollaan.
- Teksti: Annina Ranimo
- Kuva: Mostphotos
