Vakavan sairauden jälkeen tuki on usein tarpeen paluussa työelämään. Työkokeilu on turvallinen tapa tutkia omaa työkykyä.
Pystynkö vielä palaamaan töihin? Tätä kysymystä miettii parhaillaankin moni työikäinen, jonka elämä on mullistunut aivoverenkiertohäiriön vuoksi.
− Toivosta ei kannata luopua, vaikka kuntoutumisen alkuvaiheessa ajatus työelämästä voi tuntua kaukaiselta, kuntoutussuunnittelija Päivi Kinnari-Kilicarslan Vervestä sanoo. Verve on valtakunnallinen yritys, joka tarjoaa työikäisille ammatillisen kuntoutuksen palveluita.
− Toisin sanoen autamme ihmisiä takaisin työhön. He voivat tarvita paluuseen tukea sairauden, vamman tai esimerkiksi tapaturman vuoksi. Palveluihimme ohjautuu säännöllisesti myös AVH:n sairastaneita henkilöitä, vaikka he eivät suurin asiakasryhmä olekaan, Päivi Kinnari-Kilicars kertoo.
Jos ihminen on sairastumishetkellä ollut työsuhteessa, oma työterveyshuolto on oikea paikka ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja ja hakeutua mahdollisesti ammatilliseen kuntoutukseen. Lääkäri voi laatia B-lausunnon kuntoutuksen tarpeesta. Tämän jälkeen tarvitaan vielä vakuutusyhtiön hyväksyntä.
Jos taas henkilö on ollut ennen sairastumistaan pitkään työelämän ulkopuolella, ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan Kelan kautta. Ohjeita tähän löytyy Kelan verkkosivuilta.
Varovasti alkuun
Vervessä kuntoutujan elämäntilanne kartoitetaan ensin kokonaisvaltaisesti.
− Tärkeitä seikkoja ovat tietysti terveydentila, työhistoria ja koulutustausta mutta myös perhe ja harrastukset. Meillä näkökulma on aina ammatillisessa kuntoutumisessa, emmekä ota kantaa lääketieteellisiin kysymyksiin Päivi Kinnari-Kilicarslan kertoo.
Monesti päädytään työkokeiluun. Se on tavallisesti kolmen kuukauden mittainen jakso, jonka aikana henkilö toimii työelämässä mutta saa palkan sijaan kuntoutusrahaa.
Työnantajan kanssa sovitaan kokeilujakson tehtävistä ja viikoittaisesta työajasta. Verve toimii linkkinä työntekijän, työnantajan ja vakuutusyhtiön välillä.
− Yleensä liikkeelle lähdetään varovasti. Tavallista on tehdä alkuun 20 työtuntia viikossa, mistä määrää sitten nostetaan vähitellen. AVH:n sairastaneilla kognitiiviset oireet ja väsymys vaikuttavat tyypillisesti jaksamiseen, joten lempeä alku on heillä monesti tarpeen. Työkokeilun ympäristönä saattavat toimia oma tuttu työyhteisö ja vanhat tehtävät, mutta työkokeilussa voi turvallisesti testata myös jotakin täysin uutta. Päivi Kinnari-Kilicarslanin mukaan tärkeintä on suhtautua kokeilujaksoon avoimin mielin.
− Työkokeilu on erinomainen mahdollisuus tutkia, mikä minulle oikeasti ja realistisesti on mahdollista. Vaikka kuntoutujalta ei työkokeilussa odotetakaan täyttä panosta, kannattaa olla aktiivinen ja hyödyntää tilaisuus hyvin.
Tarvitsenko koulutusta?
Työkokeilun tuloksena saattaa esimerkiksi olla, että paluu vanhaan työhön onnistuu, kunhan tehtäviä tai työaikaa kevennetään hieman. Toisaalta voi käydä ilmi, että työnkuvaa on tarpeen muuttaa enemmän. Tällöin tukikeinoina voidaan käyttää työhönvalmennusta tai erilaisia koulutuksia.
− Pieni lisäkouluttautuminen saattaa riittää. Mutta on myös tilanteita, joissa henkikö päättää opiskella uuden ammatin. Yleensä tällöinkin järkevintä on tukeutua aiempaan osaamiseen ja hyödyntää sitä, Päivi Kinnari-Kilicarslan sanoo
Olipa reitti takaisin työelämään mikä hyvänsä, onnistumisella on yleensä valtava merkitys ihmiselle itselleen.
− Sairauden akuutissa vaiheessa ajatus eläkkeestä saattaa tuntua ainoalta mahdolliselta. Kuitenkin kuntoutumisen edetessä toiveet usein muuttuvat. Työ antaa niin paljon muutakin kuin taloudellista turvaa: se tarjoaa sosiaalisia kontakteja, tarpeellisuuden kokemusta, paikan yhteiskunnassa.
Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 1/2021.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: Mostphotos
