Eteisvärinän havaitsemiseen on tarjolla erilaisia kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita ja sovelluksia. Parhaimmillaan ne voivat nopeuttaa merkittävästi rytmihäiriön diagnosointia ja hoidon aloitusta.
Mikä on eteisvärinä, osastonylilääkäri Jukka Putaala Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta?
Se on yleisin ihmisillä esiintyvä rytmihäiriö. Eteisvärinä on eräänlainen sydämen sähköinen kaaos, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein tiheästi.
Eteisvärinä saattaa aiheuttaa selkeitä tuntemuksia, kuten sydämen tykyttelyä tai muljahtelua. Lisäksi voi olla ahdistavaa oloa, huimausta, väsymystä ja suorituskyvyn heikkenemistä. Osa taas ei tunne minkäänlaisia oireita.
Keillä eteisvärinää esiintyy?
Eteisvärinän ilmaantuvuus lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Arvioiden mukaan jopa yli kymmenen prosenttia yli 75-vuotiaista sairastaa sitä. Merkittävä osa on diagnosoimattomia.
Eteisvärinän riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, diabetes, ylipaino ja uniapnea.
Miksi eteisvärinä on tärkeä tunnistaa?
Se lisää merkittävästi aivoinfarktin riskiä, ja joskus eteisvärinän ensimmäinen oire saattaa olla aivoinfarkti. Eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat lisäksi muita aivoinfarkteja vaikeampia ja vammauttavampia.
Veren hyytymistä estävä lääkitys on tämän vuoksi tärkeää päästä aloittamaan ajoissa.
Miten eteisvärinä on aiemmin todennettu?
Perinteinen keino on ottaa terveydenhuollossa tavanomainen EKG eli sydänsähkökäyrä. Lisäksi tehdään pidempiä EKG-monitorointeja, joissa sydänsähkökäyrää seurataan sairaalassa tai kotona esimerkiksi 24 tai 48 tunnin ajan.
Kaikkien näiden keinojen heikkoutena on niiden liian lyhyt kesto. Eteisvärinä ei välttämättä osu juuri seurantajaksoon ja jää näin havaitsematta.
Miten eteisvärinän voi itse havaita?
Ilman minkäänlaista teknologiaakin ihminen voi opetella seuraamaan itse omaa pulssiaan. Tällöin vain rytmihäiriöstä ei jää mitään todennettavaa mittaustulosta, ja jälleen ollaan terveydenhuollon lyhytaikaisen seurannan varassa.
Noin vuoden 2015 tienoilla alkoivat ilmestyä ensimmäiset omatoimiseen käyttöön tarkoitetut laitteet.
Minkälaista tekniikkaa kotiseurannan tueksi on tullut?
Hyvät verenpainemittarit ovat jo jonkin aikaa rekisteröineet epäsäännöllisen sykkeen, jos se sattuu juuri mittaushetkeen. Mutta pidempää seurantaa ne eivät mahdollista.
Älypuhelimiin on ladattavissa sovelluksia, jotka huomaavat epäsäännöllisen pulssin ilman ulkoista anturia tai muuta lisälaitetta. Ne eivät kuitenkaan tuota varsinaista EKG:ta. Älypuhelimen lisäosan avulla EKG:n saa otettua.
On myös olemassa älykelloja ja muita ranteessa pidettäviä laitteita, jotka ilmoittavat epäsäännöllisestä sykkeestä. Tällöin koskemalla toisen käden sormilla laitteeseen voi muodostaa virtapiirin, ja laite ottaa hetken sydänsähkökäyrää.
Vielä erään ryhmän muodostavat jatkuvaa sydänsähkökäyrää tuottavat laitteet, jotka lähettävät tietoa älypuhelimeen tai suoraan internetin pilvipalveluun. Nämä sykevyötä tai älyvaatteita hyödyntävät laitteet soveltuvat hyvinkin pitkäaikaiseen eteisvärinän etsimiseen.
Joissakin laitteissa taas iholle liimataan elektrodit sisältävä tarra, mutta liima voi alkaa pidemmän päälle ärsyttää ihoa.
Mistä tunnistaa luotettavat laitteet?
Yksi hyvä kriteeri on lääkinnälliselle laitteelle myönnetty CE-merkintä. Sen saadakseen laitteen on pitänyt täyttää EU:n varsin tiukat standardit.
Kenelle kotiseurantaa voi suositella?
Mahdollisen eteisvärinän havaitseminen on erityisen tärkeää, jos ihminen on jo sairastanut aivoinfarktin, jonka syy on jäänyt epäselväksi. Myös syyltään epäselvän ohimenevän TIA-kohtauksen saaminen on hyvä peruste.
Tutkimusten mukaan aivoinfarktin tai TIAn sairastaneiden on 5–6-kertaa todennäköisempää saada eteisvärinä kiinni kotiseurannassa perusmenetelmiin verrattuna.
Eteisvärinän iän myötä kasvavan riskin vuoksi sanoisin jopa, ettei asian seuraaminen ole huono idea kellekään 75 vuotta täyttäneelle – tai nuoremmallekaan, jos on kertynyt riskitekijöitä. Kaikille 65 vuotta täyttäneille eteisvärinän seulontaa suositellaan muista syistä tapahtuvien terveydenhuollon kontaktien yhteydessä.
Ihan yksilöllistä sitten on, miten motivoivalta asia kustakin tuntuu.
Onko omaseurannassa mitään haittapuolia?
Tietysti mittaaminen saattaa jotakuta stressata ja uuden sairauden löytyminen aiheuttaa ahdistustakin. Ilman omaa kiinnostusta seurantaan ei kannata ryhtyä.
Mutta eteisvärinän havaitseminen on aika erityyppinen asia kuin vaikka unen monitorointi tai muut muodikkaat hyvinvointimittaukset. Kyse on usein piileväksi jäävästä sairaudesta, jonka huomaaminen voi auttaa välttymään jopa ennenaikaiselta menehtymiseltä.
Riittääkö oma seurantatulos lääkärin vastaanotolla?
Nykyaikaisten laitteiden tallentama data kelpaa diagnoosin tekemiseen. Laitteen tulee osoittaa eteisvärinä vähintään 30 sekunnin kestoisena, ja lääkärin tulee aina vahvistaa laitteen ehdottama diagnoosi.
Millainen on kotiseurannan tulevaisuus?
Toivottavasti tulevaisuudessa erilaisia seurantalaitteita pystytään lainaamaan terveydenhuollosta kotikäyttöön aina, kun se on perusteltua.
EKG:ta tallentavat laitteet voisivat olla yhtä yleisiä ja arkisia kuin verenpainemittarit nykyään: terveydenhuollon lisäksi niitä saisi lainata esimerkiksi kirjastosta.
Mihin suuntaan tekniikka kehittyy?
Varmasti laitteiden koko pienenee. Samalla akun kesto ja muistikapasiteetti kasvavat.
Tulevaisuudessa mittari voisi olla vaikkapa tatuointimainen pieni ja ohut tarra iholla.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: Mostphotos
