Tiedonkäsittelyn vaikeudet näkyvät monissa arkisissa tilanteissa, ja ne saattavat hämmentää sekä sairastunutta että läheisiä.
Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama aivojen kudosvaurio vaikuttaa sairastuneen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn monin tavoin. Oirekuva on aina yksilöllinen ja seuraukset riippuvat muun muassa vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Joka neljäs AVH:n sairastanut toipuu täysin oireettomaksi, mutta joka toiselle heistä jää pysyvä haitta ja neljänneksellä potilaista tämä haitta on vaikea-asteinen.
Sairastumista seuraavien ensimmäisten viikkojen aikana esiintyy usein yleisoireita, kuten vireystilan vaihtelua ja väsymystä, toimintojen ja ajattelun hitautta, aloitekyvyn heikentymistä, juuttuvuutta ja sekavuutta.
AVH:sta aiheutuvat pidempikestoiset tiedonkäsittelyn vaikeudet ilmenevät usein havaitsemisessa, tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa, lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa sekä muistamisessa. Muutokset aiemmin rutiininomaisesti sujuneissa perustoiminnoissa saattavat hämmentää sekä sairastunutta itseään että hänen läheisiään.
Tiedonkäsittelyn häiriöt voivat vaikeuttaa ajattelua sekä heikentää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä. Muutokset saattavat tulla esiin, jos sairastunut ei yhtäkkiä kykenekään suorittamaan itselleen tuttua tai aiemmin helposti hoitunutta tehtävää kuten ennen.
Hänellä saattaa olla vaikeuksia selvitä arkisista ongelmatilanteista, kuten yllätyksistä ruokaa valmistaessa tai asioimisesta viranomaisten kanssa. Tuttuja tietoteknisiä laitteita voi olla vaikea käyttää tai aiemmin rutiininomaisesti sujuvissa työtehtävissä tulee toistuvia virheitä.
Tarkkaavuutta voi tukea eri tavoin
Tarkkaavuuden vaikeudet voivat näkyä muun muassa ajatusten ja toimintojen syrjähtelynä. Myös keskittyminen häiriintyy herkästi. Sairastunut saattaa esimerkiksi häiriintyä taustalta kuuluvasta puheesta tai päällä olevasta radiosta enemmän kuin aiemmin. Hänen voi olla myös vaikea kiinnittää huomio oleelliseen tai jakaa huomio useampaan asiaan samanaikaisesti.
Koska tarkkaavuuden ylläpitäminen on haastavaa, ei sanomalehden lukeminen tai kotityön tekeminen loppuun onnistu. Toisinaan sairastunut saattaa upota omiin ajatuksiinsa, jopa kesken mielenkiintoisen keskustelun.
Kykyä tarkkaavuuden jakamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan erityisesti autoa ajaessa. Se edellyttää ympäristössä tapahtuvien asioiden tarkkaa ja joustavaa huomioimista. Tarkkaavuuden vaikeuksien vuoksi sairastuneen toiminta voi olla hyvin hidasta tai virhealtista. Keskittymistä vaativa työskentely saattaa myös väsyttää aiempaa nopeammin.
Huomiotta jääminen (neglect) on tarkkaavuuden säätelyn häiriö, jossa sairastuneelta jää kehon ja/tai ympäristön toinen puoli huomiotta eikä hän tiedosta vaikeuttaan. Sairastunut saattaa esimerkiksi syödä ruoan vain lautasen toiselta puolelta tai törmäillä huonekaluihin, jotka ovat huomiotta jäävällä puolella kehoa.
Tarkkaavuutta voi tukea ympäristöä ja toimintatapoja muokkaamalla. Häiriötekijöitä voi vähentää esimerkiksi sammuttamalla TV:n ja radion, laittamalla puhelimen äänettömälle tai käyttämällä korvatulppia. Vaativimmat tehtävät kannattaa ajoittaa vuorokauden aikaan, jolloin on virkeimmillään. Työskentelyn aikaisia keskeytyksiä voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi päättämällä etukäteen ajankohdan, jolloin lukee sähköpostit tai katsoo puhelinta sekä kertomalla muille haluavansa työskennellä keskeytyksettä.
Tehtävälistat ja tauot auttavat
Toiminnanohjauksen häiriö voi näkyä vaikeutena suunnitella, aloittaa tai toteuttaa toimintaa mielekkäällä tavalla. Sairastunut ei esimerkiksi pysty päättämään, mistä aloittaisi, jolloin kyseinen asia saattaa jäädä kokonaan tekemättä. Suunnittelun vaikeus voi hankaloittaa realististen tavoitteiden asettamista, minkä vuoksi sairastunut saattaa esimerkiksi yliarvioida omat voimavaransa.
Toteutusvaiheen haasteet voivat näkyä vaikkapa työvaiheen ohittamisena tai ainesosan pois jättämisenä ruokaa valmistaessa. Toiminnanohjauksen häiriö voi ilmetä myös juuttumisena ajattelussa, toiminnassa, puheessa tai liikesuorituksissa. Sairastunut saattaa esimerkiksi jumiutua toistamaan tiettyä asiaa tai liikettä, kykenemättä lopettamaan. Ajattelun ja työskentelyn juuttuvuus voi johtaa saman toimintamallin tai virheen toistamiseen, kun uusien ratkaisujen keksiminen ei onnistu.
Lievät vaikeudet eivät välttämättä tule näkyviin arkisissa tilanteissa, vaan ainoastaan silloin, kun edellytetään esimerkiksi rutiininomaisten toimintatapojen muuttamista, toiminnan suunnittelua, uuden omaksumista ja käyttäytymisen kontrollia.
Vaikeammissa toiminnanohjauksen häiriöissä toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen voi olla yleisesti heikkoa ja ilmetä esimerkiksi täytenä aloitekyvyttömyytenä. Sairastuneen voi olla vaikea tehdä valintoja tai päätöksiä. Lievimmillään kyse voi olla epävarmuudesta päätöksiä tehdessä, mutta vaikeimmillaan se voi näkyä esimerkiksi siten, että vaatteiden valitseminen on ylivoimaista.
Toiminnasta saatu palaute auttaa lisäämään toiminnanohjauksen vaikeuksiin liittyvää ymmärrystä ja tietoisuutta. Seinäkalenteriin tehdyt selkeät merkinnät auttavat päivittäisen toiminnan jäsentämisessä ja muistamisessa. Lievemmissä häiriöissä toiminnan käynnistymistä ja organisointia voi tukea esimerkiksi päivittäisten tehtävälistojen avulla.
Toimintoihin tulee varata tarpeeksi aikaa kiireen välttämiseksi ja tekemistä on tärkeää jaksottaa pitämällä riittävästi lyhyitä taukoja. Tehtäväkokonaisuudet kannattaa pilkkoa osiin ja siirtyä uuteen tehtävään vasta kun on saanut edellisen valmiiksi. Suunnitelmat tai päättelyketjun voi tehdä näkyväksi vaikkapa kirjoittamalla asiat ylös tai piirtämällä prosessista kaavion.
Vaikeampien häiriöiden lievittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi ulkoisia kehotuksia tai puhelimeen ajastettuja toimintaohjeita, joita pyritään ajan myötä vähentämään. Uusien toimintatapojen omaksuminen, vahvistuminen ja rutiiniksi muuttuminen vaativat aikaa ja sinnikästä harjoittelua.
Kielelliset ja visuaaliset häiriöt
AVH:n aiheuttamat kielelliset häiriöt voivat näkyä esimerkiksi vaikeutena ymmärtää sanojen merkityksiä tai käyttää kielellisiä käsitteitä. Sairastuneen kyky asioiden yleistämiseen ja vertailuun tai abstraktiin päättelyyn voi olla heikentynyt. Kielellisiin häiriöihin liittyen päättelykykyä voivat heikentää muun muassa vaikeus ymmärtää luettua tekstiä tai hahmottaa sen ydinasioita.
Visuaaliset häiriöt voivat ilmetä tilanteissa, jotka edellyttävät näköhavaintoihin pohjautuvaa päättelyä tai avaruudellista hahmottamista. Henkilön voi olla vaikea hahmottaa suuntia, erottaa oikea ja vasen, lukea karttaa tai tunnistaa kellonaikoja. Siksi uudessa ympäristössä liikkuminen tai aiemmin sujuneiden rakentelu- tai korjaustöihin sujuminen saattaa olla hankalaa. Myös pukeutuminen voi olla vaikeaa, koska henkilö ei hahmota miten päin vaate puetaan päälle.
Peilikuvan hahmottamisen hankaluus puolestaan vaikuttaa muun muassa autolla ajamiseen. Sairastunut saattaa myös eksyä helposti, mikäli kulkureittien löytäminen ei onnistu. Nähdyn tunnistamisen häiriössä (agnosia) sairastuneen voi olla vaikeaa tunnistaa näkemäänsä, kuten esineitä, kirjaimia tai kasvoja. Huomiotta jäämisen oireen tai visuaalisen hahmottamisen häiriön vuoksi sairastunut saattaa havainnoida tai tulkita näkemäänsä puutteellisesti, mikä voi johtaa päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikentymiseen.
Muistihäiriöt vaikuttavat toimintakykyyn
AVH voi aiheuttaa osittaisia tai vaikeita muistihäiriöitä. Laajaa muistihäiriötä yleisempää on jonkin muistin osa-alueen heikkeneminen. Lieväkin muistihäiriö voi vaikuttaa merkittävästi päättely- ja ongelmanratkaisukykyyn sekä heikentää arjen toimintakykyä.
Muistihäiriöt voivat aiheuttaa vaikeutta muun muassa asioiden mielessä pitämisessä, tietojen muistista hakemisessa, keskustelun mukana pysymisessä tai uusien taitojen omaksumisessa. Lyhytkestoisen työmuistin häiriössä asioiden pitäminen mielessä ”tässä ja nyt” hankaloituu ja vaikeuttaa tehokasta tiedonkäsittelyä. Esimerkiksi laitteiden käyttöönotto tai uudessa ympäristössä toimiminen voi olla sairastuneelle erityisen vaikeaa.
Arkiset muistiongelmat, kuten unohtelu, johtuvat usein huonosta keskittymisestä tai siitä, että muistettavia asioita on liikaa. Ulkoisten muistitukien, kuten muistilappujen tai hälytysten, käyttäminen on sallittua ja suositeltavaa, vaikka muisti toimisi hyvin. Muistitukien järjestelmällinen käyttö helpottaa arkea eikä heikennä muistia. Päättely ja ongelmanratkaisu edellyttävät sekä aiemmin opittujen asioiden mieleen palauttamista että uuden oppimista. Mikäli työmuisti on heikentynyt, on päättelyssä eteneminen vaikeaa ajatusketjujen katkeamisen vuoksi.
Päättelyn ongelmat voivat osaltaan liittyä myös uupumukseen tai tunneperäisiin syihin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. AVH:n akuutin vaiheen jälkeen jopa 30–50 % sairastuneista kärsii jonkinasteisesta masennuksesta. Eräs tyypillinen jälkioire on poikkeuksellisen voimakas ja kokonaisvaltainen väsymys eli fatiikki, joka ilmenee usein fyysisenä jaksamattomuutena, ajattelun työläytenä tai mielialan muutoksina.
Sairastuneen kuormituksen sietokyky on heikentynyt ja hän tarvitsee enemmän lepotaukoja. Myös unentarve lisääntyy. Yleensä väsymys helpottaa sairastumista seuraavien kuukausien aikana, mutta toisinaan se saattaa jäädä pysyväksi oireeksi. AVH:n jälkeiset uupumisoireet ovat erityisen tavallisia työikäisillä.
Kirjoittajat:
Tia Niemi, PsM, Pirkanmaan hyvinvointialue / TAYS
Mervi Jehkonen, PsT, neuropsykologian dosentti, Tampereen yliopisto
Lähteet:
Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi, hoi50051 (050.051)
Aivoliitto: Muut toimintakyvyn neuropsykologiset häiriöt | Aivoliitto
Aivosäätiö: Aivoverenkiertohäiriö - Aivosäätiö (aivosaatio.fi)
Jehkonen M., Nurmi L. & Nurmi M. 2019. Aivoverenkiertohäiriöt. Teoksessa Jehkonen M., Saunamäki T. & Hokkanen L. (toim.). Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 198-220.
Terveyskylä/Aivotalo:
Tarkkaavuuden häiriöt (terveyskyla.fi)
Keskittymisen ja tarkkaavuuden tukeminen (terveyskyla.fi)
Toiminnanohjauksen häiriöt (terveyskyla.fi)
Toiminnanohjauksen tukeminen (terveyskyla.fi)
Muistin apukeinot (terveyskyla.fi)
Tietoa päättely- ja ongelmanratkaisukyvystä (terveyskyla.fi)
