Nuorten aivoinfarkteista opitaan koko ajan uutta. Vielä tällä hetkellä sairastuminen vie jopa joka toisen työelämän ulkopuolelle.
Aivoinfarkti ei suinkaan ole ainoastaan eläkeikään ehtineiden sairaus. Vuosittain Suomessa aivoinfarktin alle 50-vuotiaana saa 500−600 henkilöä. Jopa parikymppisiä nuoria sairastuu, mutta heidän lukumääränsä vuodessa jää muutamiin kymmeniin tapauksiin.
− Riski kasvaa jyrkästi iän myötä. Suurin osa työiässä sairastuneista siis kuuluu ikähaitarin yläpäähän, osastonylilääkäri Jukka Putaala Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.
Alle 30-vuotiaana sairastuneista enemmistö on naisia.Tämä johtunee Putaalan mukaan esimerkiksi e-pillereiden käytöstä ja miehiä suuremmasta migreenin esiintyvyydestä.
Ikääntyneiden suomalaisten AVH-sairastuvuus on saatu ilahduttavasti laskuun viime vuosikymmeninä, mutta nuorilla kehitys on ollut päinvastaista eli aivoinfarktien määrät ovat lisääntyneet.
− Pienen osan nousevasta käyrästä selittää diagnosoinnin tarkentuminen, sillä nykyään myös lievät tapaukset havaitaan aiempaa tarkemmin. Sama kasvu on kuitenkin havaittu kaikissa kehittyneissä maissa aina 1980-luvulta lähtien, joten suurimmat syyt löytynevät elämäntavoista, Putaala toteaa.
Nuorten liikkumattomuus, ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat yleistyneet. Nykypäivän työelämä tarjoaa niukasti fyysistä rasitusta mutta sitäkin enemmän henkistä stressiä.
Tunnistaminen voi olla vaikeaa
Nuorimpien ikäluokkien aivoinfarkteista jopa noin joka toisessa syntymekanismi jää tuntemattomaksi. Mitä nuoremmista on kyse, sitä enemmän korostuvat erilaiset harvinaiset syyt: esimerkiksi valtimoseinämän dissekoituma eli repeämä, yhden geenivirheen aiheuttamat taudit ja veren hyytymishäiriöt.
− Tiedämme, että toisinaan sydämen avoin soikea aukko välittää laskimotukoksen aivovaltimotukokseksi. Emme kuitenkaan vielä tunnista tarkasti etukäteen henkilöitä, jotka ovat alttiita tälle mekanismille, Jukka Putaala sanoo.
Viidenkympin rajapyykkiä lähestyvillä puolestaan aivoinfarktien syntysyyt alkavat jo olla pitkälti samoja kuin ikääntyneillä. Taustalla vaikuttavat usein valtimoiden kovettuminen, aivojen pienten suonten tauti ja eteisvärinä.
Oireiltaan nuoren aivoinfarkti saattaa olla lievempi ja epämääräisempi kuin iäkkäämmillä. Nuorilla tukos myös muodostuu tavanomaista useammin aivojen takaverenkierron puolelle.
− Tuntemuksina voi olla muun muassa huimausta ja näköhäiriöitä. Hoitoon hakeutuneen nuori ikä ja epätyypilliset oireet saattavat hämmentää hoitavia ammattilaisiakin, eikä infarktin mahdollisuutta tulla edes päivystyksessä heti ajatelleeksi. Osa tapauksista jää ehkä kokonaan diagnosoimatta, Jukka Putaala pohtii.
Fyysinen toipuminen hyvää
Aivoinfarktin akuuttihoito on samanlaista iästä riippumatta, eli sen tärkeimpiä keinoja ovat liuotushoito ja tukkeuman mekaaninen poisto. Jukka Putaalan mukaan myös kuntoutus on kaikenikäisillä periaatteessa samansisältöistä. Nuorten toipuminen voi kuitenkin olla heidän aivojensa plastisuuden ansiosta nopeampaa kuin ikääntyneillä.
− Komplikaatioita on nuorilla vähemmän ja paranemispotentiaali ylipäänsä parempi, jos akuuttihoito on päästy aloittamaan mallikkaasti.
Varsinkin liikuntakyky palautuu nuorilla aivoinfarktin sairastaneilla enimmäkseen hienosti. Jopa 80 prosenttia toipuu fyysisesti täysin omatoimisiksi. Tämä ei silti tarkoita, että paluu entiseen arkeen kävisi aina kovin mutkattomasti. Harmillisempi tilasto nimittäin kertoo, että alle 50-vuotiaana aivoinfarktin saaneista vain noin puolet kykenee enää palaamaan pysyvästi työelämään.
− Monen aktiivi-ikäisen elämä on sairastumishetkellä ollut hyvin täyttä. On työ, harrastuksia ja mahdollisesti lapsia. Osa saattaa edelleen opiskella sairastuessaan, Jukka Putaala sanoo.
Esimerkiksi väliaikainen ajokielto voi hankaloittaa koko perheen elämää kovasti, kun lasten harrastuskyydit tai kauppareissut eivät onnistu.
− Lisäksi työelämä on muuttunut niin vaativaksi, että lievätkin kognitiiviset pulmat estävät toimimisen monissa tehtävissä. Eikä vaikkapa lentäjällä ole enää palaamista entiseen työhönsä, vaikka hän toipuisi täysin eikä sairaus koskaan uusiutuisi, Jukka Putaala huomauttaa.
Työnkuvan muuttaminen tai kokonaan uuden ammatin opiskeleminen voi siis olla tarpeen aivoinfarktista toipuvalle.
Laaja tutkimus käynnissä
Uusiutumisriskin suuruus riippuu nuorella ennen kaikkea siitä, mikä infarktin on aiheuttanut. Jos syynä on esimerkiksi valtimoiden kovettuminen, uusiutuminen on todennäköisempää.
Laajassa suomalaisvetoisessa kansainvälisessä tutkimuksessa pyritään parhaillaan selvittämään entistä tarkemmin nuorten aivoinfarkteihin johtavia syitä muun muassa genetiikan avulla. Tavoitteena on Jukka Putaalan mukaan vähentää uusiutumisia ja jopa ehkäistä koko sairautta ennalta.
− Sydämen avoimen soikean aukon sulkeminen nykykeinoin on osoittautunut tehokkaaksi uusivan aivoinfarktin estomenetelmäksi. Olisi erittäin hyödyllistä tunnistaa nykyistä tarkemmin soikean aukon kautta syntyvän aivoinfarktin mekanismit. Näin voitaisiin täsmentää potilasvalintaa sulkutoimenpiteeseen, Jukka Putaala sanoo.
Hänen mukaansa tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa jo tämän ja ensi vuoden aikana.
Artikkeli on julkaistu Aivoterveys-lehdessä 2/2021.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: Mostphotos
