Edunvalvontavaltuutuksessa voit määritellä, kenen ja millä tavoin haluat hoitavan asioitasi esimerkiksi vakavan sairastumisen jälkeen. Huolellisesti laadittu valtuutus voi säästää monelta myöhemmältä pulmalta.
Mikä on edunvalvontavaltuutus, lakimies Anu Aalto Neuroliitosta?
Edunvalvontavaltuutuksen avulla ihminen pystyy vaikuttamaan etukäteen siihen, kuka ja miten huolehtii hänen tärkeistä asioistaan oman toimintakyvyn mahdollisesti joskus heikennyttyä. Valtuutus voi koskea omaisuutta sekä päätöksiä hoidosta ja hoivasta.
Miten valtuutus tehdään?
Se laaditaan aina kirjallisesti. Netissä on saatavilla valmiita asiakirjapohjia, mutta ne eivät välttämättä sisällä kaikkia itselle tärkeitä kohtia. Kannattaa siis valtuutusta laatiessa pohtia tarkasti, millaisiin tilanteisiin juuri minä tahdon varautua.
Hyvä edunvalvontavaltuutus on mahdollisimman yksityiskohtainen. Siinä on syytä listata tarkasti, onko valtuutetulla juoksevien raha-asioiden hoitamisen lisäksi oikeus esimerkiksi asunto-omaisuuden myymiseen puolestani.
Kenet voin valtuuttaa hoitamaan asioitani?
Valtuutettu voi olla kuka hyvänsä, jonka kanssa on sovittu asiasta. Useimmiten valtuutetuksi nimetään puoliso, lapsi, sisarus tai muu läheinen.
Valtuutetuksi lupautuneen ei silti ole pakko ottaa vastaan tehtävää, jos oma tilanne tai mieli muuttuu myöhemmin. Kannattaakin sopia heti asiakirjaa laatiessa ainakin varavaltuutetusta, joka voi hoitaa tehtävää väliaikaisesti. Lisäksi voi nimetä toissijaisen valtuutetun siltä varalta, ettei ensisijainen valtuutettu pysty olemaan käytettävissä esimerkiksi vakavan sairastumisen vuoksi.
Ketkä kelpaavat todistajiksi?
Valtuutuksella pitää olla kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat samaan aikaan läsnä ja allekirjoittavat asiakirjan. Todistajien pitää olla ulkopuolisia henkilöitä, joita valtuutuksessa määritellyt asiat eivät koske edes välillisesti. Vaikkapa oman miniän äiti ei siis käy. Varminta on pyytää todistajiksi esimerkiksi naapureita tai ystäviä.
Voiko edunvalvontavaltuutus korvata hoitotahdon?
Edunvalvontavaltuutukseen on tosiaan mahdollista merkitä yksityiskohtaisesti myös hoitoa koskevia asioita. Siihen voi vaikkapa kirjata, että valtuutettu päättää, milloin kotihoidosta on tarpeen siirtyä laitoshoitoon. Tai voi määrätä, etten tahdo elintoimintojani pidettävän yllä koneellisesti. Valtuutuksessa voi myös kertoa, keillä kaikilla perheenjäsenillä on oikeus saada tietoja terveydentilastani.
Tästä huolimatta on järkevää tehdä sekä edunvalvontavaltuutus että hoitotahto. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen maistraatissa nimittäin kestää muutaman viikon. Jos siis sattuu esimerkiksi äkillinen sairauskohtaus, valtuutettu ei pysty välittömästi tekemään hoitoa koskevia päätöksiä. Hoitotahto sen sijaan velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisia heti.
Mitä valtuutukselle tehdään allekirjoittamisen jälkeen?
Se laitetaan talteen odottamaan mahdollista tarvetta. Ihminenhän saattaa pystyä itse määräämään asioistaan kuolemaansa saakka, eikä valtuutukselle siis tule koskaan käyttöä.
Alkuperäistä asiakirjaa kannattaa säilyttää itsellä eikä välttämättä luovuttaa valtuutetulle, sillä jossain vaiheessa voi olla syystä tai toisesta ajankohtaista laatia uusi, korvaava versio.
Valtuutetuksi nimetyllä henkilöllä tulisi joka tapauksessa olla tieto, missä asiakirja on. Näin hän voi tarpeen tullen hakea sen ja toimittaa viipymättä maistraattiin. Esimerkiksi pankin tallelokero ei ole paras paikka, sillä valtuutetullahan ei ole sinne pääsyä.
Miten valtuutus tulee voimaan?
Kun ihminen ei enää itse pysty huolehtimaan asioistaan, valtuutettu toimittaa maistraattiin alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen ja hakemuksen sen vahvistamiseksi. Mukaan on liitettävä lääkärintodistus valtuuttajan tämänhetkisestä kunnosta.
Maistraatti saattaa vielä kuulla valtuuttajaa, jos hänen vointinsa sen sallii. Tämän jälkeen maistraatti vahvistaa valtuutuksen. Kannattaa muistaa, ettei valtuutetulla ennen tätä ole päätäntävaltaa valtuuttajan asioihin.
Vahvistamisen tultua voimaan valtuutetulla on kolme kuukautta aikaa tehdä omaisuusluettelo valtuuttajan varoista, veloista ja tuloista.
Miksi edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on tärkeää?
Ihmiselle kyllä määrätään tarvittaessa edunvalvoja, vaikkei hän olisi laatinut valtuutusta. Tehtävässä voi toimia joko läheinen tai virkamies. Tällöin ei ole kuitenkaan enää mahdollista selvittää, miten, kenen ja millaisia asioita ihminen itse olisi halunnut hoidettavan.
Edunvalvontavaltuutus voi myös keventää läheisille koituvaa paperityötä. Valtuutukseen voi nimittäin merkitä, että maistraatti tarkistaa valtuutetun toimet vasta tehtävän päättyessä. Muutoin maistraattiin on toimitettava kerran vuodessa tarkka selvitys kaikista tuloista ja menoista. Tositteet on hyvä joka tapauksessa säilyttää huolellisesti.
Tarvitseeko jokainen edunvalvontavaltuutuksen?
Ainakaan sen tekemisestä ei ole mitään haittaa.
Kannattaako AVH:n sairastaneen tehdä valtuutus?
Aivoinfarktin kokeneen kannattaa ehdottomasti tehdä valtuutus sairauden mahdollisen uusimisen varalta. On kuitenkin huomioitava, että lainvoimaista valtuutusta ei voi laatia enää sen jälkeen, kun kognitiiviset kyvyt ovat merkittävästi alentuneet.
Myös korkea AVH-riski tai sukurasite on hyvä syy varautua tällä tavoin.
Pystynkö tekemään valtuutuksen, jos minulla on puheen tai kirjoittamisen ongelmia?
Tällöin voi olla tarpeen käyttää tulkkipalvelua, jotta valtuutus varmasti noudattaa valtuuttajan toiveita. Tieto tulkin osallistumisesta ja myös hänen nimensä kannattaa merkitä asiakirjaan. Todistajien tulee varmistua siitä, että edunvalvontavaltuutus vastaa henkilön omaa ja itsenäistä tahtoa.
Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 2/2019.
- Teksti: Mari Vehmanen
- Kuva: Mostphotos
